Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suurin osa vanhemmista maksaa elatusavun ajallaan ja ongelmitta – elatussopimusten määräaikaisia muutoksia on tehty paljon koronatilanteen vuoksi

Valtaosa elatusvelvollisista maksaa elatusavun ajallaan ja ongelmitta. Jos elatusvelvollinen jättää elatusavun kokonaan maksamatta, on lapsen elatuksesta huolehtivalla vanhemmalla mahdollisuus saada elatustukea Kelasta.

Viime vuonna Kela maksoi elatusvelvollisten puolesta yhteensä 208,6 miljoonaa euroa elatustukea, kertoo Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen.

Yleisin syy elatusavun maksamatta jättämiseen on maksukyvyttömyys.

Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden päällikön Katja Niemelän mukaan on tärkeää, että elatusapu vastaa elatusvelvollisen maksukykyä ja on näin ollen myös mahdollista hoitaa asianmukaisesti.

– Elatussopimusten määräaikainen muuttaminen esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen takia on yleistä. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei elatusapua voida muuttaa taannehtivasti, Niemelä kertoo.

Viime aikoina elatussopimusten määräaikaisia muutoksia on tehty paljon koronatilanteen vuoksi.

Jos vanhempi on puutteellisen maksukykynsä takia velvollinen maksamaan vain osan lakisääteisestä elatusavusta, Kela maksaa loppuosan elatustukena.

Asiat etenevät harvoin tuomioistuimeen

Niemelän mukaan suurin osa vanhemmista sopii elatusavusta sopimusteitse lapsen asuinkunnan lastenvalvojan avustuksella. Vanhemmilla on oikeus sopia elatusavusta keskenään ilman viranomaisia, mutta tällainen suullinen tai kirjallinenkaan sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Sillä ei siis voida hakea elatustukea Kelasta tai periä elatusapua ulosottoteitse. Jotta sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, sen tulee olla lastenvalvojan laatima ja vahvistama.

Niemelä kertoo, että pieni osa vanhemmista ei pääse elatusavusta sopuun edes lastenvalvojan avustuksella. Tällaisissa tilanteissa elatusapupäätöstä on mahdollista hakea tuomioistuimesta.

– Jos asia viedään tuomioistuimeen asti, on taustalla usein riitoja, Niemelä sanoo.

Tyypillisimmin lapsi asuu pääsääntöisesti toisella vanhemmalla

Aholaisen mukaan tyypillisin elatusaputilanne on sellainen, jossa lapsi asuu toisen vanhemman luona pääsääntöisesti ja lasta harvemmin näkevä vanhempi maksaa lapsesta elatusapua. Kaikki etävanhemmat eivät silti maksa elatusapua, sillä elatusapu on aina yhteydessä vanhemman maksukykyyn ja lapsen elatuksen tarpeeseen.

– Vanhemmat voivat esimerkiksi sopia, että etävanhempi huolehtii lapsen elatuksesta muulla tavalla, Aholainen kertoo.

Aholaisen mukaan melko yleistä on myös se, että lapsi asuu kummankin vanhemman luona yhtä paljon, mutta toinen vanhemmista tienaa selvästi enemmän ja on siksi velvollinen maksamaan vähemmän tienaavalle vanhemmalle elatusapua.

Elatusapuvelvollisuus voi syntyä myös, jos lapsen vanhemmat asuvat samassa taloudessa, mutta toinen vanhemmista ei osallistu millään tavoin lapsen elatukseen. Tällaiset elatusaputilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Kela perii vuosittain kymmeniä miljoonia euroja elatusapuvelkaa

Kela perii elatusvelvolliselta kaikki maksamatta jääneet elatusavut viivästyskorkoineen. Viime vuoden lopussa Kelalla oli perittävää elatusapuvelkaa yhteensä 185,7 miljoonaa euroa. Viime vuonna Kela sai perittyä maksamatta jääneitä elatusapumaksuja yhteensä 68,7 miljoonaa euroa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

Viime vuonna Kela peri elatusapuvelkaa noin 37 000 elatusvelvolliselta. Onnisen mukaan Kelan perinnän piirissä olevien elatusvelvollisten määrä on laskenut. Vuonna 2009 heitä oli lähes 54 000 ja vuonna 2015 noin 45 000.

– Toisaalta, jos verrataan viime vuotta ja sitä edeltävää vuotta, luku oli pitkästä aikaa nousussa.

Onnisen mukaan myös perittävän elatusapuvelan kokonaismäärä on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Osittain tämän taustalla on se, että perinnän piirissä olevien elatusvelvollisten määrä on laskenut. Elatusvelvollisten maksukykyyn sen sijaan vaikuttaa muun muassa yhteiskuntamme taloustilanne ja esimerkiksi työttömyys, Onninen sanoo.

Kela hoitaa perintää ensin niin sanottuna vapaaehtoisena perintänä, eli elatusvelvollista lähestytään asiassa kirjeitse. Jos elatusvelvollinen ei maksa maksamatta jääneitä elatusapumaksuja vapaaehtoisesti, Kela siirtää perinnän ulosottoon. Selvästi suurin osa kaikesta Kelan perimästä elatusapuvelasta peritään ulosoton kautta.

Onnisen mukaan Kela voi myöntää elatusavun perinnästä maksuvapautuksen. Yleisin syy maksuvapautukseen on työttömyys.