Suomessa ei ole havaittu, että ulkomaalaiset ostajat olisivat yrittäneet havitella terveysalan yrityksiä koronakriisin aikana. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten yritysten pysyminen suomalaisissa käsissä otettiin keväällä tarkempaan valvontaan työ- ja elinkeinoministeriössä, koska riskiä pidettiin mahdollisena.
Taustalla oli EU-komissionkin esittämä huoli siitä, että ulkovallat voisivat pyrkiä hankkimaan kriisin keskellä strategisesti tärkeitä yrityksiä, jotka valmistavat esimerkiksi rokotteita, lääkkeitä tai suojavarusteita.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehotti jäsenmaita tarttumaan käytössään oleviin keinoihin, jotta ei syntyisi sellaisia yrityskauppoja, jotka voivat vaarantaa turvallisuuden ja yleisen järjestyksen.
Suomessa on ollut laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta jo kahdeksan vuotta. Se antaa mahdollisuuden seurata ja poikkeuksellisissa tilanteissa rajoittaa yritysostoja, jos erittäin tärkeä kansallinen etu sitä vaatii.
Turvallisuuden kannalta olennaisia yrityksiä voivat olla maanpuolustukseen, turvallisuuteen tai elintärkeisiin toimintoihin liittyvät yhtiöt, joissa omistusta ei haluta siirtyvän ulkomaalaisille, ulkomaisille yhteisöille tai säätiöille. Valmista listaa kriittisistä yrityksistä ei ole, vaan tarkastelua tehdään tilanteen mukaan.
Kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että korona-aikana esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kriittiset kotimaiset suojavarusteyritykset otettiin mukaan seurantaan. Koko alkuvuonna ministeriön tietoon ei kuitenkaan tullut yhtään vahvistusta vaativaa ulkomaista yritysostoa, mikä on hänen mukaansa hyvin poikkeuksellista.
Jos kriittisten kohteiden ostoaikeita tulisi julki, ministeriö voi Aarnikan mukaan pyytää lisätietoja ja vaatia kaupan saattamista vahvistusprosessiin. Arvioinnissa voivat olla mukana myös suojelupoliisi, Huoltovarmuuskeskus ja muut ministeriöt.
Lokakuusta lähtien myös EU-maat vaihtavat tietoa tehokkaammin.
Ulkomaalaisena yritysostona pidetään lain mukaan tilannetta, jossa omistusosuus on yli kymmenen prosenttia tai ulkomaisella taholla on muutoin vastaava, tosiasiallinen vaikutusvalta yhtiöstä.
Kaikki kaupat saaneet hyväksynnän
2010-luvulla keskimäärin 140 suomalaista yritystä on siirtynyt ulkomaisiin hyppysiin vuosittain, selviää Business Finlandin viime vuonna kokoamista tiedoista.
Kauppa on käynyt varsinkin yrityksistä, jotka tuottavat liike-elämän palveluita tai toimivat tieto- ja viestintäteknologian tai terveyden ja hyvinvoinnin parissa.
Kaikista yrityskaupoista vain pieni osa on sivunnut yhteiskunnan toiminnan kannalta niin keskeisiä toimintoja, että sille on pitänyt hakea hyväksyntä ministeriöltä. Viime vuosina osuus on tosin noussut.
Kahdeksan vuoden aikana on vahvistettu 65 yrityskauppaa kriittisiltä toimialoilta. Ostajina on ollut eniten ruotsalaisia ja yhdysvaltalaisia, jotka ovat tehneet yhteensä 18 kauppaa. Kiinasta ostaja on löytynyt neljässä tapauksessa.
Yhtään yrityskauppaa ei ole kielletty lain voimassaolon aikana eli kahdeksana viime vuonna. Ministeriöstä ei osata sanoa, kuinka moni yrityskauppa on vesittynyt prosessin aikana sen takia, että ulkomainen ostajakandidaatti olisi vetäytynyt.