Kuiva alkukesä verottaa satoa – Lounais-Suomessa tilanne on erityisen kurja

Herneen viljelypinta-alaa kasvatettiin voimakkaasti tänä vuonna. Viena Kytöjoki / LEHTIKUVA

STT

Tänä vuonna odotetaan hieman tavanomaista pienempää satoa poikkeuksellisen kuivan alkukesän takia. Varsinkin viljojen ja öljykasvien kasvu on ollut tavanomaista huonompaa, selviää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) heinäkuun kasvikausikyselystä.

– Pitkän ajan trendinä voi sanoa, että poikkeusvuodet tulevat peräjälkeen. Kuivuus oli hyvin ankara paikka paikoin alkukesästä, ja sitten paikka paikoin tuli liikaakin vettä heinäkuun alussa. En tiedä johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta vai meneekö normaalin vuosivaihtelun piikkiin, mutta kyllä tässä monena vuotena on ollut aika poikkeuksellisia sääolosuhteita, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi STT:lle.

MTK:n kyselyyn vastasi 818 viljelijää eri puolilta Suomea.

Valtaosa viljelijöistä kärsii kuivuudesta

Yli 80 prosenttia viljelijöistä kertoo kasvukauden kuivuuden aiheuttaneen ongelmia viljelyyn. Etenkin vilja on kärsinyt. Myös valkuaiskasvien ja nurmen toisen sadon kasvussa on esiintynyt ongelmia.

Lounais-Suomi on Åbergin arvion mukaan pärjännyt kaikkein heikoimmin. Tilanne on keskimäärin ollut vähän parempi pohjoisessa ja idässä.

– Useiden kyselyiden perusteella Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat olleet hankalimmasta päästä. Siellä on paljon savimaita, talvi oli leuto eikä maa routaantunut. Maan rakenne oli lähtökohtaisesti heikko jo alkukesästä, pellot kuivuivat hitaasti ja savimaat kärsivät alkukesän kuumuudesta ja kuivuudesta, Åberg sanoo.

Pellon kasvukuntoon panostamalla ja kasvivalikoimaa laajentamalla viljelijät voivat hänen mukaansa hajauttaa riskejä.

Koronatilanne patisti panostamaan herneisiin ja härkäpapuihin

Lähes 40 prosenttia viljelijöistä ilmoitti aikovansa tulevaisuudessa viljellä aiempaa enemmän valkuaiskasveja, erityisesti hernettä ja härkäpapua. Åbergin mukaan tähän on useita syitä, mutta koronatilanne on osaltaan vaikuttanut.

– Yksi epävarmuustekijä, mikä aika nopeasti tuli ilmi, oli, että valkuaisainerehun ja varsinkin soijan saatavuuteen saattaa tulla ongelmia jos koronatilanne pitkittyy ja pahenee Etelä-Amerikassa. Keväällä markkinoimme tätä hyvin aktiivisesti ja teimme vähän muutoksia tukipolitiikkaamme. Herneen ja härkäpavun tukia saimme jonkin verran nostettua, hän sanoo.

Åberg korostaa kuitenkin, että rehuteollisuuden puolella jo pidempään on haluttu vähentää riippuvuutta soijasta. Esimerkiksi herneen viljelypinta-alaa kasvatettiin voimakkaasti tänä vuonna.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut