Presidentti Sauli Niinistö odottaa vielä saksalaissairaalan lopullisia tuloksia venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin sairastumisen syystä. Yleisesti puhuen myrkyttäminen olisi hänestä järkyttävää.
Niinistö kertoi toimittajille tiistaina, ettei ole saanut Saksalta suoraan tietoa Navalnyin tilasta tai sairastumisen syystä. Maanantaina Saksan hallitus ilmoitti olevan melko todennäköistä, että Navalnyi yritettiin myrkyttää.
– Nyt olisi hyvä saada sairaalan lopullinen käsitys. Muistan havainneeni sellaisen lausuman, että siinä menee vielä jokin aika, ja lääkäri aiemmin pyysi rauhallisesti odottamaan.
Niinistö sanoi, ettei mielellään spekuloi.
– Jos ihan yleiseltä kannalta sanotaan, onhan se järkyttävä asia, jos joku myrkytetään ja jos siihen on vielä poliittisia syitä.
EU-maiden ulkoministerit keskustelevat asiasta todennäköisesti torstaina ja perjantaina Berliinissä pidettävässä epävirallisessa ulkoministerikokouksessa.
Navalnyin epäillään joutuneen myrkytetyksi torstaina Venäjän Siperiassa sijaitsevassa Tomskin kaupungissa. Hän lähti kaupungista lentokoneella, joka joutui Navalnyin oireiden vuoksi tekemään hätälaskun Omskin kaupunkiin. Viikonloppuna hänet siirrettiin hoidettavaksi Berliiniin.
Geopoliittista vastakkainasettelua pitäisi välttää
Niinistö kertoi seuranneensa viime viikkojen tapahtumia Valko-Venäjällä huolestuneena. Kun luottamus järjestelmään romahtaa, uhkaa turvallisuuskin järkkyä, hän kuvasi maan tilannetta.
– Tapa, jolla mielenosoittajat Valko-Venäjällä ovat tyytymättömyyttään osoittaneet, on ollut puhutteleva ja vaikuttava. He eivät ole antaneet mitään aihetta aggressioon. Tästäkin syystä väkivallan, pidätysten ja uhkaamisen käyttäminen heitä kohtaan on käsittämätöntä, Niinistö arvioi.
Hän toivoo, että tie eteenpäin löytyy rauhanomaisesti vuoropuhelun kautta. Presidentin mukaan keinotekoiset geopoliittiset argumentit eivät auta ratkaisun etsimisessä. Tällaisista pyrkimyksistä luoda Venäjän ja lännen välistä vastakkainasettelua on hänen mukaansa ollut merkkejä presidentti Aleksandr Lukashenkon puheissa.
Niinistö: EU:n perussopimusten luova tulkitseminen alkaa ajan mittaan nakertaa unionia
Niinistö arvostelee tapaa, jolla Euroopan unionissa on tehty päätöksiä tulkitsemalla luovasti perussopimuksia. Niinistön mukaan sopimusten luova tulkitseminen nostattaa kritiikkiä ja ajan mittaan alkaa nakertaa unionin oikeutusta.
Suomalaiset suurlähettiläät jatkoivat tiistaina etäyhteyksien päästä vuosittaista kokoustaan, suurlähettiläspäiviä. Helsingissä puhunut presidentti Niinistö sanoi, että kaikkien EU:n puolesta puhuvien pitäisi tuntea huolta tavasta, jolla EU on mennyt eteenpäin sopimuksia luovasti tulkitsemalla.
Hänen mukaansa vahva on vahvimmillaan ja heikko heikoimmillaan, jos aiemmin sovittua ryhdytään tulkitsemaan laveasti. Tulkinnalle on ollut sijaa esimerkiksi koronatukipaketissa sekä vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisessa.
– Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen piti asettaa rajat velkaantumiselle ja budjettivajeelle. No bail out -periaatteen piti olla yksiselitteinen. Euroopan keskuspankin ei ajateltu ryhtyvän jäsenmaiden velkapapereiden hankkijaksi. EU:n budjettia ei pitänyt rahoittaa lainarahalla, Niinistö luetteli puheessaan diplomaateille.
Säännöt perussopimuksissa ovat ennallaan, mutta Niinistön mukaan todellinen tilanne näyttää hyvin toiselta.
– Taloudenpidon keskeiset periaatteet ovat vuosi vuodelta liudentuneet, osin kokonaan kadonneet. Ainutkertaisten tulkintojen jälkeen. Kerta toisensa jälkeen.
Hän nosti erikseen esiin lähentymässä olevan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja mainitsi myöhemmin myös Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannonlausekkeen. Niinistö on aiemminkin nostanut esiin sen, että sopimuksen 42.7 lausekkeeseen tarvittaisiin selkoa.
Perussopimukset käyvät presidentin pöydällä
EU-johtajien neuvotteleman koronaelvytyspaketin sisältöä Niinistö ei sinänsä arvioinut, mutta kuulijalle saattoi herätä kysymys, arvosteleeko presidentti pakettia, jonka pääministeri Sanna Marin (sd.) on Brysselissä hyväksynyt.
EU-johtajat sopivat heinäkuussa paketista, jolla ohjataan 750 miljardia euroa jäsenmaiden tueksi. Paketti rahoitetaan komission markkinoilta ottamalla lainalla. Paketista 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea.
Niinistö sanoi, ettei aio lausua sanaakaan paketin aineellisesta sisällöstä vedoten toimivalta-asioihin.
– Sen sijaan näen velvollisuudekseni kantaa huolta perussopimuksista, koska joka ainoa perussopimuksen tasoinen eurooppalainen paperi on käynyt myös Suomen tasavallan presidentin pöydällä sen vuoksi, että allekirjoittajana on Suomen tasavalta. Perussopimus ei ole vielä EU-politiikkaa, vaan sillä luodaan sen sisältöä, Niinistö sanoi.
Yhden pääministerin on hänen mukaansa vaikeaa puuttua pitkän linjan kehitykseen.
– Pienemmän on aika vaikeaa lähteä kinaamaan, että minulla on tästä kyllä oma tulkinta, että se on oikeampi. Se on äärimmäisen vaikea tilanne.
Marin ei koe Niinistön arvostelleen suoraan elpymisratkaisua
Pääministeri Marinin mukaan oli tärkeää, että EU kykeni löytämään yhteisen linjan tulevien vuosien rahoituskehyksistä ja koronaelpymispaketista. Marin ei kokenut aiemmin suurlähettiläille puhuneen Niinistön kohdistaneen arvosteluaan sopimusten luovasta tulkitsemisesta nimenomaisesti elvytysratkaisuun.
– Kyse on poikkeuksellisesta kertaluontoisesta toimesta jolla vastataan erittäin vakavaan kriisiin, jonka keskellä me valitettavasti olemme, Marin sanoi oman puheensa jälkeen.
Hän arvioi Niinistön ehkä peräänkuuluttaneen pidempiaikaista keskustelua siitä, millä tavalla yhteisiä pelisääntöjä talouspolitiikassa ja laajemminkin noudatetaan tai ei noudateta. Niinistö arvioi puheessaan, että EU:ssa on tehty päätöksiä tulkitsemalla luovasti perussopimuksia. Presidentin mukaan tämä nostattaa kritiikkiä ja alkaa ajan mittaan nakertaa unionin oikeutusta.
– Itse näen, että elpymisvälineellä on paikkansa: me olemme historiallisessa kriisissä ja meidän pitää siihen vastata. Tietenkin EU:n ja EU:n talousalueen elpyminen on Suomelle kriittisen tärkeää, Marin lisäsi.
Puheessaan suurlähettiläille Marin korosti elpymispaketin suurimmaksi saavutukseksi EU:n yhtenäisyyden turvaamisen sekä jakolinjojen syvenemisen ehkäiseminen jäsenvaltioiden välillä. Hänen mukaansa elpymisvälineen kautta kanavoidut varat on käytettävä tavalla, joka aidosti vahvistaa kasvun edellytyksiä.
– Suomen talouden elpymisen kannalta on keskeistä, miten eri maissa onnistutaan yhtäältä pandemian torjumisessa ja ennen kaikkea sisämarkkinoiden elpymistä tukevassa talouspolitiikassa, Marin sanoi.