Vasemmistoliiton Andersson hakisi työllisyysvaikutuksia ase- ja siviilipalvelusta lyhentämällä, Pekonen laittaisi työajan lyhentämisen testiin jo tällä hallituskaudella

Palvelusaikojen lyhentämisessä piilevä työllisyyspotentiaali olisi syytä selvittää perinpohjaisesti, katsoo Li Andersson. / LEHTIKUVA

STT

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson selvittäisi ase- ja siviilipalveluksen lyhentämisen työllisyysvaikutukset. Andersson esitti ajatuksensa puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa Hyvinkäällä torstaina.

– Työllisyystalkoissa matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu ja palvelusaikojen lyhentämisessä piilevä työllisyyspotentiaali olisi syytä selvittää perinpohjaisesti, Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan puolue ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn palvelusajan lyhennysmalliin. Puheenjohtaja katsoo, että palvelusaikoja lyhennettäessä voitaisiin puolestaan lisätä kertausharjoitusten määrää.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tyrmäsi ajatuksen Twitterissä toteamalla, että puolustuskyvystä ei pidä tinkiä.

– Li Anderssonin ehdottamien palvelusajan lyhennysten hintana olisi suuri aukko Suomen turvallisuuteen. Asevelvollisuudella on myös lukuisia hyötyjä nuorten elämään. Siviilipalvelusta ja asevelvollisuutta on hyvä kehittää. Puolustuskyvystämme ei kuitenkaan pidä tinkiä, hän kirjoitti.

Samoilla linjoilla Kaikkosen kanssa on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Palvelusaikojen pituuden on perustuttava maanpuolustuksen tarpeisiin. (...) Neljän kuukauden palvelusaika tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei kaikkia joukkoja koulutettaisi valmiiksi varusmiespalveluksen aikana, Kanerva sanoo medialle torstaina lähetetyssä tiedotteessa.

Pekonen: Työajan lyhentäminen kokeiluun

Kesäkokouksessa puheenvuoron pitänyt sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) puolestaan tarttui pääministeri Sanna Marinin (sd.) esitykseen työajan lyhentämisestä. Pekosen mukaan työaikakokeiluja voitaisiin toteuttaa jo kuluvalla hallituskaudella.

Pekosen mukaan kokeilun piirissä voisi olla julkisen sektorin organisaatioita ja vapaaehtoisia yrityksiä, joiden työvoimakustannuksiin valtio osallistuisi kokeilun ajan.

– Keskeistä kokeilussa olisi selvittää lyhennetyn työajan vaikutuksia muun muassa työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin, Pekonen sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut