Venezuelassa sosialistipresidentti Nicolas Maduro on armahtanut yli sata ihmistä, joilla on kytköksiä maanpaossa elävään oppositiojohtaja Juan Guaidoon, maan hallinto kertoi maanantaina. Hallinnon mukaan armahduksilla pyritään edistämään kansallista sovinnontekoa.
Yksi nimekkäimmistä armahdetuista on Freddy Guevara, joka pakeni vuonna 2017 maan pääkaupungissa Caracasissa sijaitsevaan Chilen suurlähetystöön. Tätä ennen opposition kansanedustaja oli johtanut hallituksen vastaisia mielenosoituksia.
Maan korkein oikeus on aiemmin määrännyt, ettei Guevara saa poistua maasta. Tuomioistuimen on syytetty toimivan Maduron hallinnon kätyrinä.
Viestintäministeri Jorge Rodriguezin valtiontelevision lähetyksessä lukemalla listalla olivat Guevaran lisäksi muun muassa Guaidon avustaja Roberto Marrero ja päättäjät Gilber Caro ja Renzo Prieto.
Armahdettujen joukossa on myös oppositiojohtaja Henry Ramos Allup, joka on sosiaalidemokraattisen Accion Democratica -puolueen johtaja. Puolue on Venezuelan vanhin.
"Armahda maa vallananastuksen alta"
Presidentin allekirjoittama asetus voimaan heti, ja tuomioistuinten tulee aloittaa välittömästi toimet listattujen vankien vapauttamiseksi, Rodriguez kertoi.
Pidätettyjen lisäksi määräyksessä mainitaan ihmisiä, joiden oikeuskäsittelyt ovat kesken. Heidän joukossaan on muun muassa maanpaossa eläviä opposition edustajia.
– Armahdus vai loukkaus, Maduro ei ole presidentti, enkä minä ole rikollinen, kirjoitti maanpaossa elävä poliitikko Americo De Grazia.
– Jos sinä (Maduro) haluat tukea rauhan saamista Venezuelaan, armahda maa vallananastuksen alta. Päätä miehitys, joka on johtanut kansaamme kohdistuneeseen tragediaan. Ehkä sitten meillä on jotain, josta voimme olla sinulle kiitollisia, hän jatkoi.
Opposition näkökulmasta Maduro on vallananastaja. Oppositiojohtaja Guaido julistautui viime vuoden tammikuussa Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi tavoitteenaan panna Maduro viralta.
Tästä seurasi poliittinen draama, jonka myötä Guaido syrjäytettiin myös parlamentin puhemiehen paikalta.
Suomi ja monet muut maat, mukaan luettuna Yhdysvallat, ovat tunnustaneet Guaidon väliaikaiseksi presidentiksi.
Motiivina joulukuun vaalit
Asetus julkistettiin päivä sen jälkeen, kun Maduro väitti tukevansa toimia, joilla tuotaisiin erittäin polarisoituneeseen Venezuelaan "sovintoa" ja "syvää dialogia". Venezuelassa on määrä järjestää ensi joulukuussa parlamenttivaalit.
Guaido ja muut johtavat oppositiohahmot ovat jo sanoneet boikotoivansa vaaleja läpinäkyvyyden puutteen vuoksi. Parlamenttivaalien vaaliviranomaiset ovat korkeimman oikeuden nimittämiä. Todellisuudessa nimitysvastuu olisi oppositiojohtoisella parlamentilla.
Mielipidetutkimuksia tekevän Delphosin johtajan Felix Seijasin mukaan armahduksilla pyritään "legitimoimaan" joulukuiset vaalit. Maduro antaa periksi yhdelle opposition pitkäaikaisista neuvotteluvaatimuksista, Seijas arvioi uutistoimisto AFP:lle.
Kansainvälisen konsulttiyhtiö Iuriscorpin Rafael Alvarez Loscher arvioi Maduron yrittävän rakentaa siltoja muun muassa Euroopan unionin suuntaan. Hänen mukaansa ideana on antaa vaaleista laillinen vaikutelma, jotta Maduro voisi ottaa vallan maan parlamentista.
– Maduron täytyy tehdä päätöksiä ulkoisen velan suhteen, hän tarvitsee pääomaa, hän tarvitsee lainoja, velkasaneerausta. Venezuela tarvitsee rahaa, hän sanoi.
Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista niin kauan kuin Venezuelaan kohdistetaan kansainvälisiä pakotteita. Maduro tarvitsee laillisuutta, jotta hän voisi tavoitella pakotteiden helpottamista.