Päivähoitomaksujen alentaminen ei olisi halpa keino työllisyyden lisäämiseen, tutkija sanoo – "Ohjeeni hallitukselle on, että miettikää sitä hintalappua myös"

Marinin mukaan maksujen alentaminen vahvistaisi työllisyyttä ja parantaisi perheiden tilannetta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Alkavan viikon budjettiriihessä hallituksella on kovat paineet löytää työllisyystoimia, ja yhtenä mahdollisena keinona on ollut esillä päivähoitomaksujen alentaminen.

Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) on kannattanut päivähoitomaksujen alentamista linjapuheessaan SDP:n puoluekokouksessa elokuussa. Marinin mukaan maksujen alentaminen vahvistaisi työllisyyttä ja parantaisi perheiden tilannetta.

– Se on esimerkki toimesta, joka on oikeudenmukainen ja vaikuttava, Marin sanoi.

Myös vihreät ja vasemmistoliitto tukevat päivähoitomaksujen alentamista. Viimeksi lauantaina vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo nosti esiin päivähoitomaksujen alentamisen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Hallituspuolueista keskusta on suhtautunut asiaan enemmän varauksella. Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mielestä päivähoitomaksujen alentaminen olisi työllisyystoimi, jolla on melko suuri hintalappu.

– Panos–tuotos-suhde ratkaisee. Voidaanko varmistua, että se on niin tehokas työllisyystoimi, että siitä kannattaa maksaa kohtuullinen hinta, Saarikko pohti STT:n haastattelussa.

Työllisyysvaikutus voisi jäädä vähäiseksi

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) sanoo, että varhaiskasvatusmaksujen alentaminen voisi jonkin verran nostaa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyyttä.

Kosonen kuitenkin arvioi, että työllisyysvaikutus voisi jäädä pieneksi. Hänen mukaansa päivähoitomaksujen alentaminen ei olisi halpa keino työllisyyden kohentamiseen.

– Mutta jos ehdoin tahdoin halutaan tehdä toimia jotka lisäävät työllisyyttä, niin varmaan tämä on sitten yksi niistä. Kuitenkin ohjeeni hallitukselle on, että miettikää sitä hintalappua myös, Kosonen sanoo STT:lle.

Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä Kososen mukaan johtuu Suomen kotihoidon tuesta ja pitkästä hoitovapaasta.

Jos lasten päivähoidosta tehtäisiin nykyistä halvempaa, se parantaisi pienten lasten äitien kannustimia ottaa työtä vastaan.

Isien työllisyyteen maksujen alentamisella ei olisi juuri vaikutusta, koska isät harvoin ovat pidempiä jaksoja kotona lasta hoitamassa.

Ei vahvistaisi julkista taloutta

Päivähoitomaksujen alentamisesta ei Kososen mukaan olisi apua julkisen talouden vahvistamiseen. Hän sanoo, että muutoksen nettovaikutus olisi "ehdottomasti" negatiivinen julkiselle taloudelle.

– Jos sieltä jotain työllisyyden lisäyksiä saa, ne eivät ole niin isoja, että ne riittäisivät korvaamaan alennettujen maksujen tulonmenetystä kunnille.

Jos maksuja alennetaan, pitäisi valtion Kososen mukaan kompensoida alennus kunnille, jotta kuntien kyky järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ei vaarannu.

Eduskunnan tietopalvelu arvioi viime syksynä, että päivähoitomaksujen alentaminen 50 miljoonalla eurolla toisi noin 4 000 työllistä lisää. Laskelma tehtiin oppositiopuolue kokoomuksen vaihtoehtobudjettia varten.

Maksujen alennus toisi siten vain pienen osan hallituksen tavoittelemista työllisyystoimista. Budjettiriihessä hallituksen pitäisi tehdä päätökset 30 000 lisätyöllisestä tai löytää ainakin näkymä siitä, miten tavoitteeseen päästään.

Sipilän hallitus alensi maksuja

Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallitus alensi päivähoitomaksuja vuoden 2018 alusta. Maksujen alennukset kohdistettiin erityisesti pieni- ja keskituloisille perheille, ja lisäksi toisen lapsen sisaralennusta kasvatettiin.

Nykyisin päivähoitomaksu voi olla ensimmäisen lapsen osalta enintään 288 euroa kuukaudessa. Alin perittävä maksu on 27 euroa.

Maksujen suuruus riippuu perheen koosta ja tuloista. Kaikkein pienituloisimpien perheiden ei tarvitse maksaa päivähoidosta.

PT:n Kososen mukaan maksut lähtevät nykyisin kohoamaan tarpeettoman jyrkästi, kun perheen tulot kasvavat. Jos päivähoitomaksut kohoaisivat loivemmin, vähenisivät niiden aiheuttamat kannustinongelmat, Kosonen arvioi.

"Kyse on lapsipolitiikasta"

– Jos haluttaisiin oikeasti isompi muutos äitien työllisyyteen, silloin pitäisi tehdä perhevapaauudistus, jonka osana lasten hoitovapaata ja lasten kotihoidon tukea lyhennettäisiin, Kosonen sanoo.

Kovin radikaaleja muutoksia tuskin on luvassa, sillä Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena. Tämä on ollut tärkeää erityisesti keskustalle.

Kosonen korostaa, että keskustelussa päivähoitomaksuista ei pitäisi ajatella pelkästään vanhempien työllisyyttä. Hänen mukaansa kyse on lapsipolitiikasta.

– Uudistuksen keskiössä pitäisi olla lapset ja se, miten nämä muutokset vaikuttaisivat lapsiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut