Budjettiriihi voi venyä keskiviikolle, arvioi pääministeri – puoluejohtajien viisikko ja valtiovarainministeri ratkoivat isoja kysymyksiä koko maanantain

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tapasivat tiedotusvälineiden edustajia Säätytalon portailla illansuussa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen, Susanna Jääskeläinen / STT

Hallituksella on tiistaina ja mahdollisesti vielä keskiviikkonakin edessään ankara ja paikoin kipeäkin vääntö ensi vuoden budjetista. Budjettiriihi voi venyä keskiviikkoon asti, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.) saapuessaan Helsingin Säätytalolle.

Marinin mukaan budjettia kasataan poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa ja pöydällä on vaikeita asioita, jotka hallituksen kesken pitää sovittaa yhteen.

Budjettiriihi jatkuu hallituspuolueiden puheenjohtajien ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) työskentelynä. Marinin mukaan on mahdollista, että koko hallitus kutsutaan jo myöhemmin tänään mukaan työskentelyyn.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ministeriön budjettiehdotuksen seitsemän miljardin euron alijäämä tulee kasvamaan. Syynä ovat ennen muuta koronavirukseen liittyvät kulut, kuten testauksista ja mahdollisesta rokotteesta koituvat kulut.

– Jos on 30 000 testiä päivässä ja reilu sata euroa testi, niin mennään yli miljardin luokkaan pelkästään testien kohdalla. Tässä on isoista rahoista kyse, ja se tulee heijastumaan siihen, että 7 miljardin alijäämä tulee olemaan selvästi suurempi, Vanhanen sanoi MTV:n haastattelussa.

Ratkottavana on useita isoja kysymyksiä, eikä työtä helpota poliittinen tilanne, jossa on monta haastavaa tekijää.

Keskustalla on kova tarve saada kannatustaan nousuun, vihreillä ilmastotoimia realisoitua, ja vasemmistoliitto kipuilee hankalien työllisyystoimien kanssa.

Koko riihen avauspäivän maanantain koolla olivat hallituspuolueiden puheenjohtajat sekä valtiovarainministeri Vanhanen.

– Meillä on pöydällä isoja asioita, joista olemme keskustelleet. Jos nostan esimerkkejä: kuntien taloudellinen tilanne, järjestöjen rahoituspohja, energiaverotukseen liittyvät kysymykset, työllisyystoimet, pääministeri Sanna Marin (sd.) luetteli.

Turpeen energiakäytön vähentämiselle etsitään varmistusta

Pääministeri Marin painotti maanantaina toimittajille, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Yksi aidosti auki olevista asioista oli STT:n tietojen mukaan tulenarka turpeen kohtalo.

Puolueissa on laskettu tarkasti sitä, miten jo aiemmin sovittu lämmityspolttoaineiden 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään eri lämmityspolttoaineille. Varsinkin vihreät on halunnut varmistaa, ettei turpeelle synny suhteellista veroetua muihin nähden.

Vihreät haluaisi luopua energiaturpeesta mahdollisimman nopeasti, mutta koko hallituksen tavoite on maltillisempi. Ilmastopäästöiltään kivihiileen vertautuvan turpeen energiakäyttö on tarkoitus vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Tiettävästi puolueet ovat jatkaneet keväälläkin uutisoitua keskustelua siitä, miten energiaturpeen vähittäinen alasajo varmistetaan siinäkin tapauksessa, ettei päästöoikeuksien hinta nouse kuten on ennustettu.

Turve lomittuu isoon vyyhteen energia- ja ilmastopäätöksiä.

Hallitus on luvannut laskea teollisuuden ja esimerkiksi konesalien sähköveron kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Samalla hallitusohjelmassa on linjattu, että teollisuuden merkittävä verotuki, energiaveron palautusjärjestelmä, poistetaan. Vaikean taloustilanteen takia etenkin keskusta on toivonut poistolle pidempää siirtymäaikaa, mistä kuitenkin vielä väännetään kättä.

Iso avoinna oleva kysymys on sekin, miten teollisuudelle maksettua päästökauppakompensaatiota uudistetaan. Tiettävästi etukäteen on ollut pohdinnassa malleja, joilla kompensaatio sidottaisiin esimerkiksi energiatehokkuuteen tehtyihin investointeihin tai puhtaan sähkön käyttöön.

Työnhaun sanktiot vielä auki

Hallituksella on kova paine saada aikaan työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä samalla kun taloustilanne on koronan myötä vain synkistynyt ja alkuperäinen tavoite 75 prosentin työllisyydestä hallituskauden aikana on karannut.

Riihessä on määrä tehdä päätökset, joilla työllisiä saataisiin 30 000 lisää.

Neuvoteltavana on kaksi merkittävää kokonaisuutta: Yksilöllisen työnhaun malli ja ikääntyneiden työllisyyden tukeminen.

Yksilöllisen työnhaun mallissa ajatuksena on, että uuden työn etsimisessä lähdettäisiin liikkeelle jo ensi päivinä työttömyyden alettua ja hakeminen perustuisi yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Neuvoteltavana on monia keskeisiä yksityiskohtia, kuten millaiset velvoitteet työnhakuun tulisi. Mallista kaavaillaan joustavaa niin, että myös tarkat velvoitteet määrittyisivät yksilöllisesti työllistymismahdollisuuksien mukaan.

Samoin on ratkaistava, millaisia sanktioita mahdollisista työnhaun laiminlyönneistä tulisi. Lähtökohtana kuitenkin on, että sanktioihin tulisi portaittainen malli, eli ensimmäisestä laiminlyönnistä koituisi vain huomautus ja vasta myöhemmässä vaiheessa mahdollinen karenssi.

Lisäksi puhutaan rahasta. Malli edellyttää TE-keskuksiin lisäresursseja, jotta työttömän kohtaaminen riittävän nopeasti ja riittävän usein voi käytännössä toteutua.

Ikääntyneiden työntekijöiden osalta iso kysymys on niin sanotun työttömyysputken kohtalo eli poistaminen kokonaan tai muuttaminen.

Työttömyysputken poistamisella kokonaan on arvioitu olevan jopa 10 000 työllisen vaikutus, joskaan laskenta ei ole aivan yksiselitteistä. Vastapainona tälle tarvittaisiin erilaisia toimia ikääntyneiden työntekijöiden tukemiseksi. Työmarkkinajärjestöt otettaisiin mukaan tämän kokonaisuuden rakentamiseen, eli niiltä odotettaisiin esityksiä siitä.

Niin sanottu työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät tarkoittaa, että ikääntynyt työntekijä voi työttömäksi jäätyään saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa vanhuuseläkeikäänsä asti.

Sen on kritisoitu helpottavan ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomista samalla kun se turvaa heidän toimeentuloaan vaikeassa tilanteessa.

Lisäksi hallitus pohtii, voitaisiinko paikallista sopimista jotenkin edistää.

EU:n elvytysrahoilla tulevaisuusinvestointeja

Budjettiriihessä linjataan karkeasti, mihin Suomi voisi käyttää EU:n elpymispaketista saatavat rahat.

EU:n elpymisrahoista voisi löytyä tilkettä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittujen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen. Hallitus on joutunut vaikeaan tilanteeseen, koska koronakriisin takia omaisuudenmyyntituloista ei saada nopeasti rahoitusta suunniteltuihin investointeihin.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi maanantaina, että elpymisraha sopisi "erinomaisen hyvin" tulevaisuusinvestointeihin.

– Hallitusohjelmassa oli kirjattuna vaalikaudelle kolmen miljardin euron omaisuustulot, joilla näitä tulevaisuusinvestointeja ajateltiin rahoitettavaksi. Nyt meillä on uutena EU:n elpymisrahasto, josta saadaan 2,5 miljardia sellaista rahaa, joka ei vaadi edes kansallista vastinrahoitusta. Näitä täytyy nyt sovittaa yhteen, Tuppurainen sanoi toimittajille Säätytalolla.

Vaalikauden aikana on ollut tarkoitus kohdistaa kolme miljardia euroa kertaluonteisiin kasvuinvestointeihin ja yhteiskunnallisiin kokeiluihin.

Toimet oli tarkoitus toteuttaa pääosin omaisuutta myymällä. Osakemarkkinoiden turbulenssin takia myyntiä ei kuitenkaan ole pidetty järkevänä, vaan myyntisuunnitelmat siirrettiin tältä vuodelta kahdelle seuraavalle vuodelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.