Viime kesänä pyydyksiin kuoli useita kuutteja, tänä kesänä vain yksi – suojelubiologin mukaan mahdollisia syitä suureen eroon on useita

Suojelubiologin mukaan viime vuonna kalanpyydyksiin kuoli poikkeuksellisen monta kuuttia. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Minna Pulli / STT

Kuluneen kesän aikana kalanpyydyksiin kuoli Metsähallituksen tietojen mukaan vain yksi kuutti, kun edellisenä kesänä luku oli selvästi korkeampi. Pelkästään viime vuoden heinäkuun ensimmäisinä päivinä verkoista löydettiin kuolleina neljä saimaannorpan kuuttia.

Metsähallituksen suojelubiologin Jouni Koskelan mukaan mahdollisia syitä suureen eroon lukumäärissä on useita. Hänen mukaansa viime vuonna kalanpyydyksiin kuoli poikkeuksellisen monta kuuttia, mikä osaltaan voisi selittää eroa.

– Onhan sekin toki mahdollista, että kun tästä on ollut paljon puhetta, niin sen takia verkkokalastusta on voitu vähentää heinäkuun alussa, Koskela pohtii STT:lle.

Hän myös huomauttaa, että heinäkuun alussa sää oli sateinen ja tuulinen.

– Voi olla, että senkin takia on verkkokalastettu vähemmän kuin normaalisti.

Koskelan mukaan lisäksi esillä on ollut arvioita siitä, että ihan kaikki verkkoon jääneet norpat eivät tule viranomaisten tietoon, koska niistä ei ilmoiteta.

Kaikkiaan viime vuoden kesäkuukausille tilastoitiin kuusi kalanpyydyksiin kuollutta kuuttia, joista yksi oli jäänyt pyydykseen todennäköisesti jo edeltävänä kesänä.

WWF:n suojelujohtaja: Toivon, että tämä on todellinen tilanne

Ympäristöjärjestö WWF Suomen suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan on poikkeuksellista, että pyydyksiin jääneitä kuutteja löytyi kesällä vain yksi, koska monena vuonna pelkästään heinäkuussa on löytynyt useita. Hän nostaa myös esille mahdollisuuden, ettei kaikkia verkoista löydettyjä kuutteja ilmoiteta viranomaisille.

– Tietysti toki toivon, että todellinen tilanne on se, että niitä ei ole jäänyt verkkoihin enempää. Toinen vaihtoehto on se, että koska häpeän tunne on aika suuri, kun joutuu ilmoittamaan, että verkosta löytyi norppa, niin raato on aika helppo jättää Saimaaseen, Luukkonen pohtii.

Hän kuitenkin nostaa esille myös sen, että vaihteluja luvuissa on.

– Kuutti, joka kuoli tänä kesänä, oli kuollut muikkuverkkoon, mikä on vähän harvinaisempaa. Mutta se on vahva signaali siitä, ettei mikään verkko ei ole turvallinen, vaan norppa pystyy sotkemaan itsensä mihin tahansa verkkoon.

Luukkosen mukaan WWF Suomen ajama linja on ollut se, että heinäkuu pitäisi saada verkkorajoituksen piiriin.

– Emme ole esittäneet, että verkot pitäisi kieltää koko vuoden ympäri, vaikka toki verkot tappavat myös talvella jäiden alla, mutta heinäkuu on selvästi vielä kuuttien kannalta kriittinen aika.

Viime vuoden heinäkuussa vain parissa päivässä yli 50 000 allekirjoituksen rajan ylittänyt kansalaisaloite puolestaan vaati, että verkkokalastus kielletään saimaannorpan levinneisyysalueella ympäri vuoden.

Pes äkuolleisuus suurta keväällä

Viime talvi oli Luukkosen mukaan norppien synnytysten kannalta todella huono, koska lunta oli niin vähän.

– Ei pystytty edes kunnolla apukinoksia kolaamaan, koska lunta ei ollut jäälläkään. Mitä saatiin kolattua, niin ne sulivat paljolti pois.

Luukkosen mukaan keväällä löydettiinkin paljon pesäkuolleita kuutteja ja poikkeuksellisen paljon petojen tappamia kuutteja.

– Se on osoitus siitä, ettei ole ollut sitä lumipesän suojaa.

Metsähallituksen tietojen mukaan pesään kuolleita kuutteja on löydetty tänä vuonna 10 kappaletta. Viime vuonna löydettiin yksi.

Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin reilu 400 kappaletta.

Luke selvitti suhtautumista rajoituksiin

Luonnonvarakeskus Luke kertoi vuonna 2018, että verkkopyynti avovesikautena, onkiminen ja vetouistelu olivat tärkeimpiä pyyntimuotoja Saimaan vapaa-ajankalastajille. Vajaassa kolmanneksessa alueen asuntokunnista kalastettiin.

– Heinäkuu oli tärkeämpää verkkokalastusaikaa vapaa-ajanasukkaille kuin paikallisille, sanoi tuolloin tiedotteessa tutkija Irma Kolari.

Luke selvitti vapaa-ajankalastusta Saimaalla ja kalastajien suhtautumista saimaannorpansuojelun takia annettuihin kalastusrajoituksiin postikyselyllä. Toinen kysely keskittyi vedenomistajien kalastukseen ja sen muutoksiin sekä heidän näkemyksiinsä kalastusrajoituksista ja norpansuojelutoimenpiteistä.

Kalastus oli erittäin tai melko tärkeä harrastus noin puolelle alueen vapaa-ajankalastajista, tärkeämpää paikallisille asukkaille kuin kesämökkiläisille. Noin puolelle se oli myös tärkeä tapa hankkia ruokaa.

Saimaan alueen asukkaista noin puolet kyselyyn vastanneista ilmaisi näkemyksensä norpansuojelun takia annetuista kalastusrajoituksista. Heistä enemmistö oli tyytyväisiä kalastusrajoituksiin.

Vastanneista vesialueenomistajista tyytyväisiä rajoituksiin oli noin kolmannes. Tyytyväisyys oli lisääntynyt 2010-luvulla, vaikka rajoituksia oli tullut lisää.

---

Korjattu aiempaa juttua klo 16.45.

Toisen väliotsikon alla olevasta osuudesta korjattu WWF:n asiantuntijan sukunimi, po. Luukkonen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut