Paperi jäämässä kakkoseksi – kartonki nousee Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi

Kartonki on nousemassa viennin arvolla mitattuna paperin ohi Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi. Jyrki Nikkilä / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Kartonki nousee ensi vuonna viennin arvolla mitattuna paperin ohi Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke) metsäsektorin suhdannekatsauksessaan.

Oulussa tämän vuoden lopussa käynnistyvä Stora Enson pintapakkauskartonkia valmistava kone lisää Luonnonvarakeskuksen mukaan ensi vuonna kartongin tuotantomäärää 13 prosenttia.

Vastaavasti Oulun paperikoneen muuttaminen kartongille vähentää paperin tuotantokapasiteettia. Samoin yhden paperikoneen sulkeminen UPM :n Rauman tehtaalla sekä Kaipolan paperitehtaan mahdollinen sulkeminen vähentävät paperin vientiä.

Luke ennustaa, että paperin tuotanto supistuu Suomessa vuosien 2020–2021 aikana lähes 40 prosenttia vuodesta 2019. Paperin tuotanto ja vienti on laskenut jo pitkään.

– Paperin tuotantokapasiteetti oli viime vuoden lopussa viidenneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten, kertoo Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Samalla kartongin tuotanto on noussut, kun Metsä Group on suuntautunut täysin kartonkiin paperin sijasta ja Stora Enso on lisännyt voimakkaasti kartongin tuotantoa.

Oulun, Rauman ja Kaipolan sulkemiset vaikuttavat täydellä voimallaan vasta ensi vuonna. Kniivilän mukaan sulkemisilla on suuri vaikutus Euroopan markkinoilla. Hän ennakoi, että paperikoneita tullaan sulkemaan edelleen.

Korona romahdutti papereiden kysynnän, mutta kartongeissa tilanne on ollut erilainen. Pandemian alkuvaiheessa nettikauppa lisäsi kartongin kysyntää, mutta tilanne on tasaantunut. Kniivilä kertoo, että elintarvike- ja lääkepakkausten kysyntä on kuitenkin kasvanut edelleen.

Kehitys Kiinassa on keskeistä sellumarkkinoilla

Viime talven lakot vaikuttavat huomattavasti sellun tuotantoon ja vientiin tänä vuonna. Oulun, Rauman ja Jämsän Kaipolan sulkemiset heikentävät jatkossa paperimassan kysyntää Suomessa vientikysyntääkin enemmän.

– Pehmopaperin ja pakkausmateriaalien kysyntä paikkaa vain osittain paperista syntynyttä kysyntävajetta, Kniivilä sanoo.

Hänen mukaansa massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus jatkaa laskuaan tänä vuonna. Ensi vuonna globaalin kysynnän vahvistumisen myötä sellun viennin odotetaan kasvavan viisi prosenttia.

Sellun keskimääräinen vientihinta on tänä vuonna huomattavasti viime vuoden hintaa alempi. Luke ennustaa, että ensi vuonna hinta nousee, mutta hintataso on edelleen kaukana huippuvuosista.

– Kehitys Kiinassa on keskeistä. Tilanne on epävarma, Kniivilä arvioi.

Rakentamisen elpyminen heijastuu sahatavaran tuotantoon

Kokonaisuudessaan Luke ennustaa, että Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti elpyvät ensi vuonna paino- ja kirjoituspaperia lukuun ottamatta.

Rakentamisen elpyminen heijastuu Luken mukaan sahatavaran tuotantoon ja vientiin. Sahatavaran tuotannon arvioidaan kasvavan ensi vuonna kuusi prosenttia ja viennin kahdeksan prosenttia.

Puumarkkinoiden odotetaan elpyvän ensi vuonna puutuoteteollisuuden kasvun vetämänä. Teollisuuspuun hakkuut kasvavat arviolta neljä prosenttia. Mekaaniseen metsäteollisuuteen menevien tukkipuiden kantohinnat nousevat kuluvasta vuodesta 3─4 prosenttia. Sellun ja kartongin valmistuksen kasvu nostaa kuitupuiden kantohintoja 0─3 prosentilla.

Viimeisimmän metsien inventoinnin mukaan Suomen metsävarat kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 80 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Vuonna 2018 hakkuut nousivat 78,2 miljoonaan kuutiometriin. Tälle vuodelle ennustettu hakkuiden määrä on enää runsaat 65 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna luvassa on kuitenkin reilun kahden miljoonan kuutiometrin nousu.

Venäjän vientitullit eivät osu Suomeen

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tällä viikolla, että Venäjä ottaa käyttöön raakapuun vientitullit. Luken tutkijan Jussi Leppäsen mukaan toimet on suunnattu ensisijaisesti Kiinalle.

Hän kertoo, että vientitullit koskevat jalopuuta, kuten tammea ja saarnia, eikä Putinin viesti koske Suomelle tärkeätä koivutukin tuontia Venäjältä. Suomessa ei kasva tarpeeksi koivua metsäteollisuuden käyttöön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut