Pääministeri Marin ei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalaille

Opetusministeri Li Andersson saapumassa Säätytalolle syyskuussa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Heta Hassinen, Tuomas Savonen, Antti Autio / STT

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle Metsäteollisuus ry:n työehtosopimusneuvotteluista irtautumisen vuoksi.

– En lähde tässä kohtaa yhden uutisen perusteella käymään laajempaa keskustelua tästä kokonaisuudesta, Marin kommentoi Brysselissä.

Marinin mukaan suomalaisella työehtosopimusjärjestelmällä on sijaa tulevaisuudessakin.

– Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on kuitenkin pitkällä aikavälillä ollut hyvin vakaa tapa edistää työntekijöiden ja työnantajien yhteisiä asioita, palkkausta ja työehtoja, Marin sanoi.

Myöskään SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallituksen ei pidä rynnätä säätämään minimipalkkalakia, vaikka Metsäteollisuus aikookin irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtää neuvottelut kokonaan yritystasolle.

– En usko, että paperi- ja metsäteollisuusalalla minimipalkkakysymys on kauhean relevantti, Eloranta sanoo.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi perjantaina Twitterissä , että jos työehtosopimuksista nyt peruutetaan, se ei tarkoita vain yritystason sopimista, vaan myös sitä, että hallitukselle tulee akuutti tarve säätää esimerkiksi minimipalkkalaki ja mahdollisesti parannuksia työsuhdeturvaan.

"Työehdot kyetään turvaamaan oli sopimisen malli mikä hyvänsä"

Eloranta uskoo, että ammattiliitot kykenevät tekemään työehtosopimukset ja sitä kautta turvaamaan työntekijöiden työehdot oli sopimisen malli yrityskohtainen tai joku muu.

– Työehdot ovat paljon muutakin kuin minimipalkkaa, ja työehtosopimuksin on sovittu monesta muustakin asiasta paljon paremmin kuin lainsäädännössä.

Elorannan mielestä lainsäädännössä on muita kohtia, joita palkansaajapuolen mielestä olisi syytä tarkastella. Ne liittyvät muun muassa ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksiin ja luottamusmiehen aseman säilymiseen työpaikoilla.

– Tämä on tärkeämpää kuin minimipalkkalait.

Marin huomauttaa, että minimipalkasta käydään kuitenkin keskustelua eurooppalaisella tasolla ja Suomi muodostaa omia kantojaan siinä yhteydessä.

"Lakiin melko mahdoton tuoda euromäärää"

Myöskään työoikeuden asiantuntija ei näe syytä säätää lailla minimipalkasta.

– Lakiinhan on melko mahdoton tuoda yhtä euromäärää. Jos sellaista kaavaillaan, olisi summa niin pieni, että siitä ei olisi todellista suojaa, sanoo oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja STT:lle.

Hän myös korostaa, että palkanmuodostukseen vaikuttaa monta muutakin asiaa, kuten erilaiset lisät, joita lainsäätäjä ei millään pystyisi paikkaamaan.

Työsuhdeturvakaan ei parane sillä, että lakiin laitetaan pykäliä, joilla työnantajaa kielletään toimimasta jollain tietyllä tavalla. Sen sijaan Paanetoja pohtisi esimerkiksi, miten työntekijän asemaa voidaan parantaa silloin, kun tämä kokee tulleensa väärin perustein irtisanotuksi.

– Voidaan miettiä, ovatko oikeusprosessit esimerkiksi liian aikaa vieviä ja toisaalta kalliita, jos työntekijä häviää.

Lisäksi voisi pohtia, tulisiko lainvastaisen irtisanomisen seurausten olla nykyistä suuremmat.

Nykysopimukset voimassa 15 - 27 kuukautta

Työnantajien Metsäteollisuus ilmoitti eilen, että nykyisten työehtosopimusten päätyttyä se ei enää ole sopijaosapuoli, vaan siirtää työehdoista ja palkoista sopimisen yrityksille ja henkilöstölle.

– Metsäteollisuuden yritykset voivat tulevaisuudessa sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa palkoista, työvuoroista ja muista ehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu, sanoi Metsäteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä eilen lyhyellä varoitusajalla hallituksen kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hämälän mukaan päätöksen tarkoitus ei ole laskea palkkoja, vaan parantaa kilpailukykyä, ja siitä millä keinoin se tehdään, päätetään tulevaisuudessa yrityksissä.

Nykyiset sopimukset ovat voimassa sopimusalasta riippuen 15–27 kuukautta.

Metsäteollisuuden tavoite on ollut jo pitkään edetä kohti laajaa paikallista sopimista.

Romakkaniemi: Muidenkin alojen tulisi harkita Metsäteollisuus ry:n kaltaista uutta sopimisen mallia

Muidenkin toimialojen tulisi harkita vakavasti Metsäteollisuus ry:n kaltaista uutta sopimisen mallia, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä kertoi torstaina, että neuvottelut työehdoista siirretään alan yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi, eikä Metsäteollisuus enää neuvottele työehdoista sopijaosapuolena nykyisten sopimusten päätyttyä.

Romakkaniemen mukaan Suomen kilpailukyvyn parantaminen sekä uusien investointien ja työpaikkojen saaminen Suomeen edellyttävät, että työehdoista sopiminen viedään yrityksiin.

– Uudessa sopimisen mallissa on kyse uuden luomisesta. Sen mahdollistamisesta, että kukin yritys ja sen työntekijät voivat neuvotella sellaisen ratkaisun, joka mahdollistaa yrityksen kasvun, työpaikkojen luomisen ja investoinnit Suomeen globaalissa kilpailussa, Romakkaniemi sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Romakkaniemi muistuttaa, että paikallista sopimista on yritetty edistää työehtosopimusjärjestelmän kautta jo pari vuosikymmentä, mutta merkittäviä tuloksia ei ole saavutettu.

Jäykät työmarkkinat ovat Romakkaniemen mukaan osaltaan rapauttaneet Suomen kilpailukykyä, mikä on näkynyt investointien hiipumisena ja tehtaiden sulkemisina sekä työpaikkojen ja verotulojen katoamisena.

UPM: Työehtosopimus voi jatkossa olla tehdaskohtainen, toimialakohtainen tai niiden yhdistelmä

Metsäyhtiö UPM :n HR-johtaja Riitta Savonlahti kertoo, että yhtiössä mietitään nyt, miten organisoidutaan tästä eteenpäin, kun työehdoista ja palkoista sopiminen siirtyy yrityksille ja henkilöstölle.

Savonlahti painottaa, ettei tavoitteena ole työntekijöiden ansiotason lasku vaan tuottavuuden parantaminen.

– Katsomme yhdessä työntekijäpuolen kanssa, miten menemme eteenpäin, ja sitten vasta päästään asiakysymyksiin, hän kertoo.

Ratkaistavaksi jää hänen mukaansa, mennäänkö tehdaskohtaiseen vai liiketoimintakohtaiseen sopimiseen. Jokin yhdistelmäkin on mahdollinen.

– Katsomme matkan varrella, mille tasolle sopimista viedään. Yritämme viedä sitä mahdollisimman lähelle tekemistä, Savonlahti sanoo.

Sopimuskysymyksillä ei hänen mukaansa ole yhteyttä yhtiön tiedonantopolitiikkaan. Tulosluvut julkaistaan jatkossakin liiketoimintatasolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut