"Aika helposti voi saada tuntemattomalta kuvan alapäästä" – Verkkohäirintää kokenut Suomessa yli 40 prosenttia tytöistä, kertoo tutkimus

Lukiolaisnuoren mukaan seksuaalinen häirintä verkossa on hyvin arkipäiväistä.

Mia Peltola / STT

Kuvia ja videoita alastomasta vartalosta tai pelkästä sukupuolielimestä, kusipääksi ja idiootiksi haukkumista sekä muuta törkeää käytöstä. Tällaista on kokenut 17-vuotias kuopiolainen Silja Virolainen, joka on monien ikätovereidensa tapaan aktiivinen nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa.

Virolaisen mukaan etenkin seksuaalinen häirintä erilaisine muotoineen on hänen ikäluokassaan hyvin arkipäiväistä.

–  Ikäiseni tuntuvat kokevan todella paljon seksuaalista häirintää. Tulee alastonkuvia, videoita ja viestejä tuntemattomilta ja joskus tutuilta. Itse koen, että olen aika perusesimerkki. Aika helposti voi saada joltain ihan tuntemattomalta ihmiseltä kuvan alapäästä, lukiota toista vuotta käyvä Virolainen kertoo STT:lle.

Hän sanoo saaneensa myös ehdotuksen sokerideittailusta, mikä tarkoittaa suhdetta vanhempaan ihmiseen palkkiota vastaan.

– Joku mies kertoi seuranneensa minua pitkään Instagramissa ja tiedusteli, olisinko kiinnostunut sugar daddy -hommasta tai jos en siitä, niin muunlaisesta kaksimielisestä suhteesta, Virolainen kertoo.

"Hälyttävän korkeat luvut"

Virolainen ei ole kavereidensa ja tuttujensa kanssa tilanteessa yksin. Tuore suurtutkimus kertoo, että Suomessa 42 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista on joutunut häirityksi verkossa. Tutkimuksen mukaan sosiaalista mediaa käyttävät tytöt kohtaavat sekä korkean että matalan tulotason maissa jatkuvasti esimerkiksi vihjailevia viestejä, pornografisia valokuvia ja vainoamista sekä muuta ahdistavaa häirintää. Tiedot käyvät ilmi lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin 22 maassa. Siihen vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella, Taloustutkimuksella teetetyllä kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

– Tutkimuksen luvut häirinnän yleisyydestä ovat sekä globaalisti että kotimaan osalta hälyttävän korkeita, vaikka on kyllä tiedetty, että ilmiö on yleinen ja että tämä satuttaa tyttöjä vakavasti, sanoo Planin vaikuttamistyön asiantuntija Niina Ratilainen.

Vähemmistöt helposti tulilinjalla

Kun maailmanlaajuisen kyselyn perusteella yleisin häirinnän muoto on herjaavan ja loukkaavan kielen käyttäminen, Suomessa tyypillisin nuoreen itseensä kohdistuva hyökkäys on seksuaalinen häirintä. Toki myös Suomessa esiintyy runsaasti esimerkiksi nimittelyä ja muuta loukkaavaa viestintää, mistä Virolaisellakin on kokemusta.

– Kun otin sosiaalisessa mediassa kantaa Black Lives Matter -liikehdintään ja katsoin, että kaikilla pitäisi olla tasavertaiset oikeudet, sain viestiä, että idiootti, sun pitäis hiljetä tai kusipää, turpa kiinni, Virolainen kertoo.

Tutkimuksen mukaan häiritsijät iskevät useimmin vähemmistöryhmiin kuuluvien tyttöjen kimppuun. Suomessa vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen tilanne on jopa haastavampi kuin maailmalla, sillä verkkohäirintää on kokenut jopa kuusi kymmenestä etniseen vähemmistöryhmään kuuluvasta tai maahanmuuttajataustaisesta vastaajasta ja saman verran sellaisista tytöistä ja naisista, joilla on toimintakykyyn liittyviä rajoitteita. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien osalta häirintä on vain hieman vähäisempää.

Virolainen, kuten muutkin tytöt Suomessa, joutuvat tyypillisesti häirityiksi Instagramissa ja Snapchatissa. Maailmanlaajuisesti katsottuna verkkohäirintä on yleisintä tutkimuksen mukaan Facebookissa. Vaikka häiriköijästä voikin tehdä ilmoituksen tai tämän yhteydenpidon estää, ongelma ei välttämättä ratkea sillä, koska häiriköt voivat muun muassa luoda aina uusia sometilejä.

Some on tärkeä osa elämää

Häirintää kokeneista suomalaistytöistä liki joka kolmas on kertonut rajoittavansa mielipiteidensä ilmaisua sosiaalisessa mediassa, ja osa on jopa poistunut kokonaan jostain palvelusta kokemuksiensa vuoksi. Virolainen ei ole tällaista tehnyt, eikä aiokaan.

– En halua rajoittaa omaa käyttäytymistäni enkä ilmaisunvapauttani häiriköinnin takia. Jos joku ahdistelee minua somessa, miksi minun pitäisi lähteä sieltä, eikö sen ahdistelijan pitäisi poistua. Jos minä lähtisin sieltä, eihän tämä asia poistuisi, siitä muodostuisi kierre, hän sanoo.

Virolainen muistuttaa myös, että sosiaalinen media on tärkeä osa elämää. Sen kautta voi pitää paitsi yhteyttä ja luoda omia sisältöjä, myös etsiä esimerkiksi töitä ja seurata yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua.

Tytöiltä viestiä yrityksille

Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistuneet tytöt ja nuoret naiset olivat sitä mieltä, että ennen kaikkea sosiaalisen median yhtiöiden tulisi ottaa enemmän vastuuta väärinkäytösten torjunnassa. Yhtiöiden tulisi luoda vahvempia ja tehokkaampia tapoja ilmoittaa epäkohdista.

– Alustojen täytyy muuttua turvallisemmiksi ja sellaiseksi, että jos häirintää tapahtuu, siitä pitää pystyä raportoimaan niin, että sillä on vaikutusta ja asiaan puututaan, Ratilainen sanoo.

Plan kerää verkkosivuillaan tukiallekirjoituksia tyttöjen avoimeen kirjeeseen sosiaalisen median yhtiöille. Plan vaatii myös hallituksia ympäri maailmaa ottamaan käyttöön erityisiä lakeja sukupuolittuneen verkkohäirinnän ja -väkivallan torjumiseksi.

Verkkohäirintää kokeneella Virolaisella on viesti myös häiritsijöille.

– Profiili netissä ei ole syy tai oikeus häiritä, kiusata, uhkailla tai ahdistella yhtään ketään, eikä varsinkaan naisia, joihin tämä on tuntunut vielä sukupuolittuvan aivan erityisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut