Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Mustat aukot tekivät kolmesta tutkijasta fysiikan nobelisteja

Tutkijaryhmän työn tuloksena viime vuonna julkistettiin ensimmäinen mustaa aukkoa esittävä kuva. AFP / LEHTIKUVA

STT–TT-AFP

Fysiikan Nobel-palkinnon saavat tänä vuonna avaruuden mustia aukkoja tutkineet britti Roger Penrose sekä saksalainen Reinhard Genzel ja yhdysvaltalainen Andrea Ghez. Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian mukaan kolmikko on selvittänyt maailmankaikkeutemme pimeimpiä salaisuuksia.

Palkinnosta toisen puolikkaan saa jo 89-vuotias emeritusprofessori Penrose havainnoistaan, jotka vahvistavat mustien aukkojen muodostumisen ja yleisen suhteellisuusteorian välisen yhteyden. Toisen puolen palkinnosta jakavat Genzel ja Ghez saavat tunnustuksen supermassiivisen mustan aukon löytämisestä Linnunratamme keskustasta.

Palkinnon julkistus Tukholmassa myöhästyi tiistaina viitisentoista minuuttia, koska tiedeakatemian edustajien mukaan palkittuja tutkijoita ei ollut helppoa tavoittaa.

Tähtitieteilijä Ghez on vasta neljäs fysiikan Nobelilla palkittu nainen vuoden 1901 jälkeen.

– Toivon voivani innostaa muita nuoria naisia tälle alalle, hän sanoi etäyhteyden välityksellä lehdistötilaisuudessa.

Tiedeakatemian mukaan fyysikko Roger Penrose osoitti jo vuonna 1965 matemaattisilla malleillaan, että mustien aukkojen muodostuminen on suora seuraus Einsteinin suhteellisuusteoriasta. Kymmenen vuotta aiemmin kuollut Einstein ei itse uskonut mustien aukkojen olemassaoloon.

Valtava massa Linnunradan keskustassa

Penrose myös kuvasi yksityiskohtaisesti mustan aukon sisällä olevan singulariteetin, jossa kaikki tunnetut luonnonlait lakkaavat pätemästä.

– Hänen uraauurtavaa artikkeliaan pidetään yhä tärkeimpänä lisänä yleiseen suhteellisuusteoriaan sitten Einsteinin, tiedeakatemia kirjoitti perusteluissaan.

Genzel ja Ghez johtivat tahoillaan tähtitieteilijöiden tutkimusryhmiä, jotka kartoittivat lähellä oman galaksimme keskustaa kiertäviä tähtiä. Ryhmien mittaustulokset osoittivat yhtäpitävästi, että näkymätön ja äärettömän painava kohde Linnunradan keskustassa saa tähdet kiertämään ympärillään huimaa vauhtia. Toistaiseksi valtava musta aukko on ainoa ajateltavissa oleva selitys ilmiölle

Mustaa aukkoa ei voi nähdä, koska sen sisällä painovoima on niin äärettömän suuri, ettei edes valo kykene sitä pakenemaan. Linnunradan keskustan mustan aukon massan on arvioitu olevan neljä miljoonaa kertaa oman Aurinkomme suuruinen.

Koronapandemian vuoksi Tukholmassa ei järjestetä joulukuussa vuoden seurapiiritapahtumaa eli Nobel-illallisia. Myös varsinaiset Nobel-palkintoseremoniat järjestetään etäyhteyksien turvin siten, että palkittavat eivät saavu paikalle Tukholmaan vaan pysyvät kotimaissaan.

Tuore nobelisti Genzel ei harmittele juhlien peruuntumista.

– Ei, enhän minä mikään tanssija ole, astrofyysikko nauroi uutistoimisto TT:n haastattelussa.

---

Lähteenä myös Kuninkaallinen tiedeakatemia.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut