Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Keskustan työllisyyslinjaukset hämmensivät eduskunnassa: "Onko hallitus keskustan kanssa samaa mieltä?" – Oppivelvollisuusiän nosto joutui opposition hampaisiin

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kevään puoliväliriihessä on päätettävä taas uusista työllisyystoimista. Vain näin voidaan tavoittaa tälle vaalikaudelle asetettu uusi tavoite 80 000 työllisestä. Näin linjasi keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ryhmäpuheenvuorossa eduskunnassa käynnissä olevassa lähetekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

Oppositiosta ihmeteltiin, onko keskustan kanta linjassa hallituksen kanssa tavoitteen aikataulusta.

– Hallitus on aiemmin päättänyt tavoitella 80 000:ta uutta työllistä tämän vuosikymmenen aikana. Onko hallitus nyt keskustan kanssa samaa vai eri mieltä? kysyi kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että päätökset 80 000 uudesta työllisestä tehdään tällä hallituskaudella, mutta niiden vaikutukset tulevat voimaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Puoliväliriihessä tavoite esimerkiksi 30 000 työllisestä olisi keskustan eduskuntaryhmän mielestä paikallaan. Hallitus on kertonut, että seuraavia työllisyyspäätöksiä tehdään puoliväliriihessä keväällä, mutta tarkempaa tavoitetta ei ole ilmoitettu.

Keskusta myös linjasi, että Suomeen pitää saada 150 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2027 mennessä.

Budjettiesitys ensi vuodelle on runsaat 64 miljardia euroa, velkaa otetaan lähes 11 miljardia. Koronaviruskriisin vuoksi hallitus perustelee tarvetta elvyttää.

Opposition mielestä hallituksen työllisyystoimet ovat riittämättömiä ja vaikuttavat liian hitaasti. Lisäksi velkaa otetaan ilman selkeää suunnitelmaa siitä, miten talous tasapainotetaan.

"Ideologinen hanke"

Oppositiopuolueet kritisoivat hallituksen päätöstä pidentää oppivelvollisuutta. Aihe nousi yhdeksi puhutuimmaksi tuntikausia kestäneessä keskustelussa.

Perussuomalaiset pitää oppivelvollisuusiän nostoa "ideologisena hankkeena". Perussuomalaisten mukaan sivistysalan ammattilaiset ja järjestöt näkevät, että uudistuksen tuki ei kohdennu niihin, joita varten uudistus on tehty. Lisäksi vaikka uudistuksella tavoitellaan 15 000:ta uutta työpaikkaa, todelliset työllisyysvaikutukset jäävät hämärän peittoon.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolusti uudistusta kärkkäästi ja ihmetteli perussuomalaisten näkemystä ideologisuudesta.

– Mitä ideologista on siinä, että koulutuksen pitäisi olla kaikille suomalaisille nuorille maksutonta? Tämä on se ideologia, johon koko suomalainen yhteiskuntamalli rakentuu.

Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ihmetteli, mitä perussuomalaiset tarkoittaa ideologisella.

– Se, että lasten koulunkäyntiä vahvistetaan, on myös työllisyystoimi, mutta ennen muuta se toimii lasten eduksi. Se toteutetaan nyt, vaikka olemme alijäämässä. Se on katsottu tärkeäksi teoksi.

Häkkänen: Rahat eivät mene nuorille

Kokoomus laittaisi oppivelvollisuuden pidentämiseen tarkoitetut eurot lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen laatuun.

– Suomen osaavat rehtorit eivät syyttä vastusta oppivelvollisuuden pidentämistä, joka osoittautui koulutusleikkaukseksi eikä takaa toisen asteen tutkintoa, sanoi kokoomuksen Sari Sarkomaa ryhmäpuheenvuorossa.

Kokoomuksen Antti Häkkänen sanoi pitävänsä ongelmallisena, että 90 prosenttia oppivelvollisuuden nostoon varatuista rahoista menee muualle kuin nuorille, joita pitäisi auttaa.

– 129 miljoonaa euroa maksaa tämä, ja 115 miljoonaa euroa ei mene niiden nuorten auttamiseksi, jotka aikovat keskeyttää opinnot.

SDP:n Pia Viitanen ihmetteli, miten kokoomus voi samaan aikaan vastustaa lasten oikeutta maksuttomaan toiseen asteeseen ja esittää 800:aa miljoonaa euroa veronkevennyksiä kaikkein hyvätuloisimmille.

– Se ei sinänsä ole uutta. Tehän vastustitte aikanaan peruskoulua, mutta me olemme nähneet, mitä peruskoulu on tuonut tälle yhteiskunnalle. Se on tuonut tasa-arvoa lapsille. Te vastustatte tasa-arvoa lapsille ja kannatatte rikkaille veronkevennyksiä.

Vanhasen mukaan keskustelun valossa näyttää siltä, että yksityiskohdista, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen merkityksestä, salissa näyttää olevan selkeästi erilaisia näkemyksiä. Sen sijaan ensi vuoden budjetissa suuriin alijäämää aiheuttaviin menoihin ei näytä vastalauseita tulevan.

– Kaikki hyväksynevät koronan aiheuttamat menot, kuntien menot ja hävittäjähankinnat.

Vanhanen vetosi, että eduskunta hyväksyisi elpymispaketin

Vanhanen vetosi eduskuntaan, että se näyttäisi omalta osaltaan vihreää valoa EU:n elpymisvälineen hyväksymiselle. Hän korosti, että on Suomen edun mukaista hyväksyä elpymisväline, joka auttaa osaltaan Suomea toipumaan koronakriisin taloudellisesta iskusta.

– Suomen reitti maailmantalouden kasvuun käy Euroopan kautta, joten Euroopan nopea elpyminen on erityisen tärkeää meille, hän sanoi.

Hallitus antaa marraskuun lopulla eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jossa kerrotaan, miten EU:n elpymisvälineen tarjoamat uudistusmahdollisuudet käytetään, hän sanoi.

Perussuomalaiset ilmaisi jälleen vastustuksensa EU:n tukipakettia kohtaan. Kansanedustaja Jari Koskela sanoi, että vasemmalta laidalta kuulutetaan, että Suomi saa yli kolme miljardia euroa paketista, mutta vastuu ja lasku siirtyvät tuleville sukupolville.

– Siis saamme. Tukipaketti tulee meidän lapsillemme maksamaan korkojen ja kulujen kanssa tämänhetkisten arvioiden mukaan noin kahdeksan miljardia euroa, hän sanoi.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut