Venäläismediat: Venäjä on lisännyt valkovenäläisen oppositiojohtajan etsintäkuulutettujen listalle

Valkovenäläinen oppositiopoliitikko Svjatlana Tsihanouskaja. AFP / LEHTIKUVA

Arttu Mäkelä / STT

Venäjä on lisännyt valkovenäläisen oppositiopoliitikon Svjatlana Tsihanouskajan etsintäkuulutettujen listalle. Asiasta kertovat muun muassa Moscow Times -lehti ja verkkomedia Meduza , jotka viittaavat venäläisen uutistoimiston RIA Novostin tietoihin.

Tsihanouskaja on Meduzan mukaan lisätty Venäjän sisäministeriön etsintäkuulutettujen listalle.

Venäläinen lainvalvonnan viranomaislähde tarkensi uutistoimisto Tassille , että Tsihanouskajasta oli annettu alkujaan pidätysmääräys Valko-Venäjällä, mutta sitä on nyt laajennettu Venäjälle maiden välisen kahdenkeskisen sopimuksen vuoksi.

Tassin lähteen mukaan edellä mainitun kaltaisen maiden ylittävän pidätysmääräyksen ei kuitenkaan katsota olevan kansainvälinen.

– Tällä hetkellä entistä presidenttiehdokasta Svjatlana Tsihanouskajaa vastaan ei ole annettu kansainvälistä pidätysmääräystä, lähde kertoi Tassille.

Tass kertoo myös, että aiemmin oli annettu pidätysmääräys myös toisesta valkovenäläispoliitikosta Valeri Tsepkalosta.

Valko-Venäjällä Tsihanouskajaa syytetään kansallisen turvallisuuden vaarantavien toimien lietsomisesta.

Tsihanouskaja haastoi elokuisissa presidentinvaaleissa Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitsevan Aljaksandr Lukashenkan. Oppositioedustaja lähti presidentinvaaliehdokkaaksi sen jälkeen, kun hänen puolisonsa ehdokkuus estettiin ja tämä passitettiin vankilaan.

Lukashenka voitti virallisten tulosten mukaan elokuun alussa pidetyt presidentinvaalit. Sekä Valko-Venäjän opposition että länsimaiden mukaan vaalit olivat vilpilliset eikä niiden tulos ole pätevä.

Venäjä vähätteli oppositiopoliitikon merkitystä

Venäjä vähätteli aiemmin keskiviikkona Tsihanouskajan merkitystä. Venäjän mukaan maan presidentillä Vladimir Putinilla ei ole mitään aikomuksia tavata Tsihanouskajaa.

Tsihanouskaja, 38, on poliittinen noviisi, joka julisti voittaneensa Lukashenkan elokuisissa vaaleissa. Itsevaltiaan haastaja joutui kuitenkin pakenemaan vaalien jälkeen naapurimaa Liettuaan.

Valko-Venäjää ja kansainvälistä yhteisöä kuohuttaneet presidentinvaalit ovat jättäneet jälkeensä mittavia mielenosoituksia, joissa vastustetaan paitsi vaalitulosta myös Lukashenkan valtaa.

Tsihanouskaja on tavannut vaalien ja maanpakoon lähtemisensä jälkeen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin. Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kuitenkin kertoi keskiviikkona, ettei venäläisjohtaja aio seurata eurooppalaisten kollegoidensa mallia.

– Mitään yhteydenpitoa ei ole suunniteltuna, Peskov kertoi toimittajille.

– Tsihanouskaja ei ole Valko-Venäjällä. Hänen ei voida juurikaan sanoa olevan osallisena Valko-Venäjän arkeen.

Peskov lisäsi oppositiopoliitikon tapaavan erinäisiä valtionjohtajia, jotka eivät koe Valko-Venäjän istuvan presidentin olevan maan laillinen johtaja.

Tsihanouskaja: Putin voisi toimia kriisissä välittäjänä

Tsihanouskaja on pyrkinyt rummuttamaan kansainvälistä painostusta Valko-Venäjän hallintoa vastaan. Samaan aikaan mielenosoitukset jatkuvat Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin kaduilla.

Oppositiopoliitikko puhui Berliinissä keskiviikkona. Tsihanouskaja sanoi, ettei hänen maansa kohtalo ole Putinin päätettävissä.

Tsihanouskajan mukaan olisi kuitenkin tervetullutta, jos Venäjän presidentti osallistuisi Valko-Venäjän poliittisen kriisin sovitteluun.

– Me emme halua sanoa, että Putinin pitää päättää, miten ratkaisemme ongelmamme. Tämä on meidän sisäinen ongelmamme, Tsihanouskaja sanoi toimittajille Saksan liittopäivätalolla.

– Me haluamme kutsua hänet toimimaan sovittelijana, hän sanoi englanniksi.

Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet valkovenäläisille viranomaisille pakotteita, jotka ovat raivostuttaneet paitsi Valko-Venäjän hallinnon, myös sen liittolaisen Venäjän.

Viro ja Latvia kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin

Viro ja Latvia kertoivat keskiviikkona kutsuvansa suurlähettiläänsä takaisin kotiin Valko-Venäjältä. Puola ja Liettua tekivät vastaavan päätöksen jo aiemmin tällä viikolla.

Diplomaattien kotiinpaluun taustalla on Valko-Venäjällä elokuussa järjestettyjen, laajalti vilpillisiksi katsottujen presidentinvaalien aiheuttama poliittinen kriisi.

Valko-Venäjä kutsui omat suurlähettiläänsä Vilnasta ja Varsovasta viime viikolla EU:n julkistamien pakotteiden jälkeen. Valko-Venäjä on myös kehottanut Liettuaa ja Puolaa vähentämään maassa olevien diplomaattien määrää.

Viron ulkoministerin Urmas Reinsalun mukaan Viro kokee Liettuan ja Puolan painostamisen olevan perusteetonta ja valitettavaa.

– Valko-Venäjän ottamia askelia vastustavan protestin merkkinä olemme päättäneet kutsua suurlähettiläämme takaisin Valko-Venäjältä Tallinnaan neuvotteluja varten, Reinsalu sanoi.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics kertoi Twitterissä , että Latvia tekee vastaavan ratkaisun solidaarisuudesta EU-kollegoitaan kohtaan.

Kaikki neljä edellä mainittua maata ovat niin EU:n kuin sotilasliitto Natonkin jäseniä. Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitseva Aljaksandr Lukashenka syytti jo pian vaalien jälkeen, että länsimaat ja Nato-joukot kuhisevat Valko-Venäjän rajoilla. Sekä Puola että Liettua ovat Valko-Venäjän rajanaapureita.

Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat kaikki asettaneet Lukashenkan sekä muita valkovenäläisiä viranomaisia viisumikieltolistalle.

---

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut