Hallituspuolueet sopuun sote-uudistuksesta: Suomeen 21 "hyvinvointialuetta", Itä-Savo siirtyy Etelä-Savon yhteyteen

Hallituksen sote-ryhmän ministerit pitivät uudistuksesta tiedotustilaisuuden tiistaina Helsingissä. Antti Aimo-Koivisto

Anniina Luotonen / STT, Sanna Nikula / STT

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun sote-uudistuksesta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä on Helsingin kaupunki.

Aiemmin alueita kutsuttiin nimellä sote-maakunta, mutta kyseessä oli Kiurun mukaan työnimi. Nimi vaihdetaan siirtymäajaksi, jotta alueet eivät sekoitu hallinnollisiin maakuntiin.

Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.

Keskustelua herättänyt Itä-Savo kuuluu jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen, ja Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys mahdollistetaan vuoden 2032 loppuun asti siirtymäajalla.

– Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan myös Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen vuoteen 2030 asti, Kiuru sanoi.

Yksityiseltä palveluntuottajalta voi hankkia palveluita

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Alueiden järjestettävänä olisi myös pelastustoimi.

Tavoitteena on peruspalveluiden parantaminen ja palveluiden järkeistäminen siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä toisiaan ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välinen raja hälvenee.

Viime kaudella kaatuneesta sotesta uudistus eroaa siinä, että nyt julkinen toimija on vahvassa roolissa.

– Ostopalveluiden osalta monituottajuusmalli säilyy, Kiuru sanoi.

Se tehdään perustuslakivaliokunnan reunaraamit huomioiden.

– Yksityiseltä palveluntuottajalta voi hankkia palveluita, ellei hankkimista ole erikseen laissa kielletty. Palveluseteliä voi käyttää samoin kuin ennenkin.

Hyvinvointialueen palveluissa voidaan käyttää yksityiseltä palveluntuottajalta hankittua työvoimaa ja myös vuokratyövoimaa, myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä voidaan käyttää täydentävästi hankittua tai vuokrattua työvoimaa.

– Tältäkin osin olemme entisestään tarkentaneet tätä mahdollisuutta. Laajempi käyttö on sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa, Kiuru sanoi.

Hallituksen tavoitteena on, että tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Keskusta puhuu yhä maakunnista

Sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia eri kuntiin tasataan. Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan uudistuksessa kukin kunta voi menettää tai saada lisää korkeintaan 60 euroa asukasta kohti, kun aiemmin summa oli 100 euroa.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan ratkaisu on myös keskustan tavoitteiden mukainen. Rahoituksen perustana on palveluiden tarve eli esimerkiksi ikärakenne ja alueen väestön työssäkäynti. Näin malli on Saarikon mukaan terveyseroja tasaava.

Keskustalle hyvinvointialueet ovat Saarikon mukaan yhä maakuntia, koska kuten sanontakin hänen mukaansa kuuluu, "ei nimi miestä pahenna".

Paatero: Sote-uudistuksen talousvaikutuksia tasataan kuntien välillä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut