Luke: Korona vaikuttaa luonnonvara-alalla eniten luontomatkailuun – epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Luontomatkailun ahdinko noudattelee koko matkailualan romahdusta. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT–

Koronaepidemian vaikutukset luonnonvara-alalla ovat suurimpia luontomatkailulle, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta raportista. Pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla.

Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimainen matkailu ole tuonut Luken mukaan riittävää helpotusta tilanteeseen. Metsäteollisuudessa taas joidenkin tuotteiden markkinat ovat kasvaneet, osan lähes romahtaneet.

Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa Lukea huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan.

– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva koronavaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on, kertoo Luken johtava tutkija Pasi Rikkonen tiedotteessa.

Hänen mukaansa työn edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat paremmin varautua tulevaisuuteen.

Matkailuun uusia liiketoimintamalleja

Luontomatkailun ahdinko noudattelee koko matkailualan romahdusta. Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen näkee kuitenkin uusia mahdollisuuksia alalla.

– Avainasemassa olisi uusien liiketoimintamallien kehittäminen. Kannattaisi keskittyä kotimaisen luontomatkailukysynnän hyödyntämiseen, virtuaalimatkailun ja muiden digitaalisten palvelujen mahdollisuuksiin ja sopivien palvelujen kehittämiseen eri kohderyhmille, Tyrväinen arvioi.

Raportin mukaan kriisistä palautumiseen vaikuttavat liikkumis- ja matkustusrajoitukset sekä terveysturvallisuuden hallinta, jotka heijastuvat erityisesti kansainvälisten matkailijoiden mahdollisuuksiin ja halukkuuteen matkustaa Suomeen.

Vaikutukset metsäsektorilla kaksijakoisia

Metsäsektorilla koronapandemian lyhyen aikavälin vaikutukset ovat raportin mukaan kaksijakoisia. Paino- ja kirjoituspaperin kysynnän alamäki kiihtyy, mutta joidenkin pakkausmateriaalien sekä pehmo- ja hygieniapapereiden kysyntä kasvaa.

– Nopeutuva rakennemuutos kannustaa metsäalan yrityksiä lisäämään tutkimus- ja kehittämispanostuksia esimerkiksi elintarvikepakkaamisessa, kun kuluttajat ovat tottuneet etätöihin ja take away -ruokakulttuuriin, sanoo erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Jos pandemia pitkittyy, se heijastuu hänen mukaansa metsäteollisuustuotteiden kysyntään, pienentää kotimaisten yritysten kassavirtaa, hidastaa investointeja, aiheuttaa mahdollisesti konkursseja ja työttömyyttä sekä alentaa valtion verokertymää.

Tällöin fossiilisia raaka-aineita korvaavien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö pakkaamisessa ja tekstiilialalla hidastuisi, mikä haittaisi ilmastotavoitteiden toteutumista.

– Alenevat kantorahatulot eivät kannustaisi metsänhoitoon. Metsäteollisuuden sivutuotteiden saatavuuden heikentyessä erityinen huomio tulisi kansallisesti kohdistaa energiantuotannon huoltovarmuuden turvaamiseen, Kniivilä painottaa.

Ruokaturvasta huolehtiminen tärkeätä

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi korostaa, että kotimaista ruokajärjestelmää on syytä kehittää joustavampaan suuntaan.

Koronakriisi ei ole vielä suurestikaan vaikuttanut elintarvikkeiden ja tuotantopanosten maailmankauppaan. Haavoittuvia osia ovat esimerkiksi alkutuotannon riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista sekä tiettyjen tuotannonalojen, kuten puutarhatuotannon, riippuvuus ulkomaisesta kausityövoimasta.

– On muistettava myös, että globaalilla tasolla ruokaturvasta huolehtimisessa tärkeää Suomen kannalta on sitoutua monenkeskisen kauppajärjestelmän periaatteisiin ja varmistaa, että nämä sitoumukset säilyvät voimassa myös erilaisissa kriisitilanteissa, Niemi sanoo.

Kalataloudessa voidaan lisätä omavaraisuutta

Suomen kalamarkkinat ovat nykyisin hyvin riippuvaisia tuonnista. Koronasta johtuvat häiriöt kalan maailmanmarkkinoilla romahduttivat myös kotimaassa tuotetun kalan hinnat.

Suomen kalavarojen hyödyntämistä voidaan raportin mukaan lisätä kestävällä tavalla omavaraisuuden parantamiseksi ja kriisiajan huoltovarmuuden lisäämiseksi. Kriisiaikoina vesistöjen merkitys Suomen ruokahuollolle on aina kasvanut.

Erikoistutkija Jari Setälä arvioi, että silakan ja monien vajaasti hyödynnettyjen lajien elintarvikekäyttöä voidaan kotimaassa lisätä. Lisäksi Suomen vesistöissä voidaan kasvattaa nykyistä enemmän kalaa.

– Tuotantolaitosten oikea mitoitus ja sijoittuminen sekä uusien avomeri- ja kiertovesikasvatusteknologioiden hyödyntäminen ovat vesiviljelyn kestävän kasvun mahdollisuuksia, Setälä sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut