Susien tappamien tai raatelemien metsästyskoirien määrä on kasvanut viime vuodesta – varmaa konstia koirien suojelemiseksi ei ole keksitty

Tutkimusprofessorin mukaan metsästyskoira on sudelle kilpailija ja saman saaliin mahdollinen tavoittelija. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Elina Korkee / STT

Etenkin itäisessä Suomessa monet hirvenmetsästäjät aikovat lähteä jahtiin vasta lumen tultua, jotta mahdolliset suden jäljet erottuvat metsässä. Useita koiria on metsästyskauden alettua joutunut susien tappamiksi tai vahingoittamiksi.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan oleellista metsästyskoirien suojelemisessa susilta on se, että tiedetään missä on susia.

– Jos tiedetään, että susia on lähellä, niin sinne ei koiraa lasketa, hän sanoo.

Riistakamerat kertovat metsästäjille jotain siitä, missä susia on liikkeellä. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen eli Luken pannoittamien susien liikkeet näkyvät netissä sivustolla www.riistahavainnot.fi – eivät täsmällisesti, vaan 25 neliökilometrin ruutuina ja ainakin muutamien tuntien viiveellä. Pantasusia on kuitenkin nykyisin alle kymmenen.

Petoyhdyshenkilöiden ja tavallisten kansalaisten havainnot ovat myös arvossaan.

– Monesti ilmoitukset susista liikkuvat kylillä ja ihmiset tietävät ottaa pihakoiransa suojaan, sanoo Silpola.

Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa – Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa – monet metsästäjät odottelevat Silpolan mukaan vielä lumen tuloa ennen kuin lähtevät metsälle.

– Siellä eivät monet porukat lähde jahtiin ennen kuin lumi on maassa. Lumijälkiä hyödynnetään, lumessahan jäljet näkyvät, hän sanoo.

Viime vuonna näihin aikoihin Metsästäjäliitossa arvioitiin, että susien tappamiksi tai raatelemiksi oli joutunut yli 20 metsästyskoiraa. Tänä vuonna vastaava määrä on Suomen Pystykorvajärjestön tietojen mukaan noin 25.

Susiliivi voi hidastaa hyökkäystä

Osa metsästyskoiran omistajista on hankkinut koiralleen susiliivit. Ne suojaavat vartaloa, mutta eivät päätä eivätkä jalkoja.

– Ne antavat pelivaraa hetken tai kaksi, jos ihminen pääsee väliin, sanoo Silpola.

Ongelmana on se, että tukeva ja suojaava liivi on niin tukeva, että se saattaa haitata koiran omaa liikkumista. Lisäksi susilauma voi käydä kiinni toiseen kohtaan koirassa, jos ensipuraisu kilpistyy susiliiviin.

– Susiliivi on aika kankea, se hankaloittaa koiran työskentelyä. Hirvikoira on usein niin etäällä, että metsästäjä ei kerkiä paikalle jos susi käy kimppuun, sanoo Pentti Isoviita, Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja.

Isoviidan mukaan tänä syksynä suden surmaamaksi on joutunut tiettävästi ainakin jämtlanninpystykorva, jolla oli susiliivi.

– Koira on perheenjäsen. Kun sen menettää, niin suru on suuri, sanoo Isoviita.

Suunnitteilla ja kehitteillä on ollut myös sellaisia susiliivejä, jotka on varustettu chilikapseleilla. Ajatuksena on, että susi saa purressaan chilitällin suuhunsa ja vähintäänkin säikähtää.

Toisessa hankkeessa on pyritty kehittämään metsästyskoiralle kevyempi liivi, johon on kiinnitettynä kamera. Silloin metsästäjä ehtisi paremmin paikalle, kun sudet lähestyvät koiraa.

– Susi ei hyökkää suoraan, vaan se vähän aikaa haistelee tilannetta. Kamera antaisi ennakkotiedon ja 10–15 minuuttia lisäaikaa. Tänä syksynä sen piti olla testikäytössä, mutta valmistajalle tuli jotain ongelmia, kertoo Antti Kuivalainen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiristä.

Metsästyskoira on sudelle kilpailija

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että suden syy käydä metsästyskoiran kimppuun on sinänsä yksinkertainen: koira on sudelle kilpailija ja saman saaliin mahdollinen tavoittelija.

– Susilauma saattaa tappaa vieraan suden, joka tulee lauman reviirille eikä ymmärrä lähteä. Suurriistakoiraa sudet kohtelevat kuin vierasta sutta, Kojola selvittää.

Metsästyskoiria joutuu Kojolan mukaan suden surmaamiksi harvemmin läntisessä Suomessa, missä esimerkiksi valkohäntäpeuroja on runsaammin saatavilla saaliiksi. Itä-Suomessa taas saalista on susien määrään nähden niukemmin ja kilpailu kovempaa.

Kojolan mukaan vaikuttaa siltä, että jotkin koirarodut, esimerkiksi itäsiperianlaika, osaavat muita paremmin välttää sutta jälkien ja hajun perusteella. Omaan ajoonsa täysin uppoutuneelta koiralta taas susi saattaa jäädä huomaamatta.

– Rotujen välillä on eroja, mutta myös yksilöiden välillä on eroja, sanoo Kojola.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.