Kansalaisaloite aborttilainsäädännön päivittämisestä on kerännyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite.fi-palvelussa. Aloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan.
– OmaTahto2020 on kansalaisaloite, jonka tavoitteena on päivittää Suomen laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi, aloitetta kuvataan . Se avattiin 23. syyskuuta.
OmaTahto2020-kampanjassa ovat mukana muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, Suomen kätilöliitto, Suomen gynekologiyhdistys, Väestöliitto ja Naisasialiitto Unioni.
Vanha aborttilaki vaatii kipeästi päivitystä, sanovat asiantuntijat
Suomen 50 vuotta vanha aborttilainsäädäntö on aikansa elänyt ja vaatii päivitystä, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Kansalaisaloitteen keskeinen vaatimus on, että naisen oma tahto riittää abortin saamiseen 12. raskausviikkoon asti. Nykyisin naisen pitää anoa aborttiin lupaa, kertoa perustelut ja saada asiasta kahden lääkärin lausunnot.
Kun nykyinen laki astui voimaan vuonna 1970, se oli edistyksellinen, koska siinä sallittiin keskeytykset myös sosiaalisin perustein. Nykyisin Suomen aborttilainsäädäntö kuuluu Euroopan tiukimpiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijaprofessori Mika Gissler sanoo, että vuonna 2020 lähtökohdan pitäisi olla naisen oma päätös siitä, jatkaako raskautta vai ei.
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana lainsäädäntöä on liberalisoitu monissa maissa, myös katolisissa Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa. Jos katsotaan Euroopan maita, enää Suomi ja Britannia ovat ne, joissa perusteita vaaditaan. Sitten on muutama maa – Malta, Liechtenstein ja San Marino – missä keskeytykset on kokonaan kielletty, ja Puola, jossa on viime vuosina tiukennettu lakia, Gissler listaa.
Kahden lääkärin malli "ei ole enää nykypäivää"
Myös Lääkäriliitto suhtautuu aloitteeseen myönteisesti.
– Vuonna 1970 Suomen aborttilaki oli ihan edistyksellinen ja silloin kahden lääkärin malli oli varmaan perusteltu. Se ei ole kuitenkaan enää nykypäivää ottaen huomioon naisten itsemääräämisoikeuden, että kahden lääkärin pitäisi lähteä arvioimaan perusteiden oikeellisuutta, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
Aloitteessa halutaan eroon myös vaatimuksesta, että raskaudenkeskeytys pitää tehdä synnytyssairaalassa. Halila pitää tätäkin perusteltuna.
– Nykyään lähes kaikki raskaudenkeskeytykset tehdään lääkkeellisesti, eikä niissä edellytetä enää sairaalaympäristöä. Nykyjärjestelmässä sairaalasta annetaan kahdenlaisia lääkkeitä, jotka aikaansaavat kohdunsuun avautumisen ja kohdun supistumisen niin, että raskaus keskeytyy. Se vaihe tapahtuu kotona. Joskus erittäin harvoin joudutaan vielä tekemään täydentävä kaavinta sairaalassa, Halila kertoo.
Asiantuntijoiden mukaan uudistuksia puoltaa sekä naisen että terveydenhuoltojärjestelmän etu.
– On aina helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa keskeytys tehdään. Toivottavasti muutokset nopeuttaisivat prosessia. Jos raskaus on jo lähellä 12:ta viikkoa, voi olla aika kriittistä, että lupamenettelyt ehditään saada kuntoon, Halila sanoo.
Gisslerin mukaan nykylainsäädäntöön liittyvät potilaskäynnit turhaan kuormittavat järjestelmää ja aiheuttavat kustannuksia.
– Koko hoitoketju on aivan erilainen kuin 20 vuotta sitten, puhumattakaan tilanteesta 50 vuotta sitten. Lainsäädännön modernisointi ja palveluketjun virtaviivaistaminen olisi kaikkien etujen mukaista, hän sanoo.
Aborttilainsäädännön tiukkuus ei näy aborttien määrässä
Euroopan maissa aborttien määrä on Gisslerin mukaan pääasiassa laskenut viimeisten kymmenen vuoden ajan. Syitä on monia.
– Osittain se johtuu siitä, että myös synnytykset vähenevät. Myös ehkäisyä on tarjolla paremmin, ja kun lastenhankintaa lykätään, lapset ovat enemmän toivottuja kuin aiemmin. Varsinkin alle 20-vuotiaiden keskeytykset ovat kaikkialla vähenemässä.
Gisslerin mukaan aborttilainsäädännöllä ei ole tilastojen valossa vaikutusta aborttien määrään.
– Jos keskiarvoa katsotaan, niissä maissa, joissa laki vaati perusteen, aborttien määrä ei ollut yhtään sen matalampi kuin niissä, joissa oli vapaa keskeytys. Lainsäädäntöä enemmän lukuihin vaikuttivat muun muassa se, kuuluuko ehkäisy terveysvakuutukseen vai onko se naisen tai perheen itse maksettava.
Aborttien kieltäminenkään ei koskaan johda niiden loppumiseen, Gissler korostaa.
– Ne maat, joissa abortti on kielletty, ilmoittavat nolla keskeytystä, mutta tiedämme, ettei se pidä paikkaansa. Maissa, joissa abortin saaminen on hankalaa tai kiellettyä, monilla on kuitenkin normaalioloissa mahdollisuus hakea sitä jostain muualta. Joissain maissa keskeytyksiä tehdään laittomasti yksityisellä puolella ja ne tilastoidaan keskenmenoiksi. Tai sitten tehdään täysin laittomia abortteja terveydenhuollon ulkopuolella, hän sanoo.
Ilmainen ehkäisy vähentää abortteja lakeja tehokkaammin
Suomessa abortteja on tehty viime vuodet hieman alle 10 000 vuodessa. Tuhatta asukasta kohden Suomessa keskeytyksiä tehdään kahdeksan, kun EU:n keskiarvo on yhdeksän. Eniten abortteja tehdään 20–24-vuotiaille.
– Kun terveystieto tuli kouluissa pakolliseksi, nähtiin, että sen jälkeen nuorten keskeytykset alkoivat vähentyä. Näyttäisi, että nuorilla tietoisuus seksitaudeista ja ehkäisystä on hyvällä tolalla, Gissler sanoo.
– Jos alle 25-vuotiaille annettaisiin ilmaista ehkäisyä, sillä ehkä saataisiin keskeytysmääriä alas. Mutta joka tapauksessa jos katsotaan pohjoismaista vertailua, Suomella on siinäkin ikäryhmässä selvästi alemmat luvut kuin muilla, Gissler sanoo.
Myös Halila korostaa ilmaisen ehkäisyn merkitystä.
– Raskaudenkeskeytykset ovat ilahduttavasti vähentyneet Suomessa, mutta tietysti tavoitteena on vähentää niitä edelleen. Yksi tekijä on maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille, joka on ollut ja on edelleen Lääkäriliiton tavoitteita ja joka aika monessa kunnassa jo toteutuukin. Esimerkiksi Vantaalla asiaa on tutkittu paljon ja saatu näyttöä, että sitä kautta raskaudenkeskeytyksiä saadaan edelleen vähennettyä, Halila sanoo.
Halila on itse gynekologi ja korostaa sitä, että raskaudenkeskeytystä hakevilla naisilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus halutessaan keskustella lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa siitä, minkälaisia ajatuksia ja tunteita tilanne herättää.
– Kokemukseni mukaan raskaudenkeskeytys on naiselle hyvin vaikea ratkaisu, eikä sitä tehdä kovin kevyin perustein. Lääkäri ei saa olla sellainen tuomari, joka lähtee arvioimaan perusteiden oikeellisuutta, mutta lääkäri voisi neuvoa ja tukea naista siinä vaikeassa tilanteessa, missä nainen useasti tuolloin on.