Helsinkiläisestä kylpyhuoneesta löytyi vessanpöntöstä luikerrellut kuningaspyton

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön pyydystämä kuningaspyton ämpärissä. / HELSINGIN PELASTUSLAITOS HANDOUT / HELSINGIN PELASTUSLAITOS / LEHTIKUVA

STT

Helsingin Pohjois-Haagassa aamuöinen vessakäynti sai maanantaina odottamattoman käänteen, kun asukas löysi kylpyhuoneensa lattialta pytonkäärmeen.

Käärme oli päätynyt kylpyhuoneeseen vessanpöntön kautta.

Asukas hälytti paikalle Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön, joka pyydysti käärmeen ämpäriin ja vei Korkeasaaren eläintarhaan.

Kiinniotto sujui tehtävän suorittaneen palomiehen mukaan ongelmitta. Kyseessä oli alle 50 sentin pituinen poikanen.

Pelastuslaitos arvioi aiemmin käärmeen olevan boa. Korkeasaaren kuraattorin Ville Vepsäläisen mukaan kyseessä on kuningaspyton, joka on lemmikkikäärmeenä varsin yleinen.

Käärme toimitetaan Korkeasaaren villieläinsairaalasta Viikin löytöeläintaloon, sillä Korkeasaaressa ei hoideta lemmikkieläimiä, Vepsäläinen kertoo STT:lle.

Pytonit ovat kuristajakäärmeitä, eli ne eivät ole myrkyllisiä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä käärme on peräisin.

Tapauksesta uutisoi aiemmin Ilta-Sanomat .

Käärmetehtäviä harvoin

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön vastaava palomies Marko Lassila kertoo, että asunnoista löytyvistä käärmeistä tulee hälytyksiä korkeintaan kerran vuodessa.

– Sen sijaan luonnossa olevia tapauksia muistan toissa kesältä kaksi, joissa esimerkiksi joku on hylännyt käärmeen, Lassila kertoo.

Asuntoihin karkulaiskäärmeet pääsevät ilmastointikanavan tai viemäriverkon kautta.

Toissa vuoden kesäkuussa Vantaan Länsimäessä oli kateissa 150-senttinen kuningasboa, joka lopulta löytyi omistajan asunnosta. Viime heinäkuussa puolestaan Kurikasta löytyi nuori boa, joka oli kadonnut asunnon edelliseltä asukkaalta. Käärme oli kurkistanut allaskaapista, kun uusi asukas oli tehnyt muuttoa.

– Käärmeet pystyvät yllättävän pieniin koloihin itsensä laittamaan, Lassila taustoittaa.

Lassilan mukaan Helsingin yksiköllä on käytössä käärmepihdit ja pistosuojatut käsineet, joita käytetään käärmeiden kiinniottamisessa.

– Käärmeet voivat olla myrkyllisiä, ja niitä on todella vaikea tunnistaa. Esimerkiksi viljakäärme ei ole myrkyllinen, mutta kaikki käärmeet purevat, ja se sattuu.

Lassila muistuttaa, ettei asunnosta löytyvään vieraaseen käärmeeseen tai matelijaan kannata koskea, vaan Helsingissä pitää soittaa eläinpelastusyksikön numeroon tai sitten suoraan hätäkeskukseen, joka hälyttää eläinpelastusyksikön.

Helsingin eläinpelastusyksikköä pyörittää noin 20 palomiestä. Yksikkö on ympäri vuorokauden hälytysvalmiudessa ja lähtee tehtäviin minuutin varoitusajalla. Yksikön pääasiallinen tehtävä on kuitenkin torjua eläinperäisiä tauteja kuten lintuinfluenssaa ja rabiesta.

Löytöeläimiä ei lopeteta

Viikin löytöeläintalosta on vastannut lokakuun alusta lähtien Helsingin eläinsuojeluyhdistys (Hesy). Marika Stillman Hesyn löytöeläintalosta kertoo, että maanantaiaamuna löytynyt kuningaspyton on ensimmäinen heille tuotu käärme lokakuun alun jälkeen. Sitä aiemmasta ajasta hänellä ei ole tietoja.

– En sanoisi, että käärmeet ovat kauhean yleisiä löytöeläimiä, Stillman kertoo.

Hesyn on lakisääteisesti säilytettävä elämiä 15 päivää, jonka jälkeen eläin siirtyy yhdistyksen omistukseen. Yhdistys ei lopeta eläimiä sen jälkeenkään, vaan pyrkii etsimään eläimelle uuden kodin. Stillmanin mukaan eksoottiset eläimet, kuten käärmeet, hämähäkit ja liskot yleensä löytävät takaisin omistajilleen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut