Energiavirasto arvioi, että sähkön siirtoyhtiöiden valvonnassa tärkeimpiin kehittämiskohtiin kuuluu muun muassa tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittäminen. Viraston selvityksen mukaan toinen tavoite on kohtuullisen tuottoasteen tason määrittäminen ja kolmas toimitusvarmuuden kannustimen luominen.
Yksikköhintojen päivittäminen pienentäisi yhtiöiden tuottopohjaa. Kohtuullisen tuottoasteen päivittäminen puolestaan alentaisi tuottoprosenttia. Siirtoyhtiöitä on arvosteltu kohtuuttomista hintojen korotuksista.
– Erittäin myönteinen asia on, että Energiavirasto on ilmaissut valmiutensa tehdä muutoksia verkkoyhtiöiden valvontamalliin. Tämä on hyvä avaus heidän puoleltaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Energiavirasto on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä lainsäädäntötyön taustaksi selvityksen sähkön jakeluverkkotoiminnan valvonnasta.
– Koska siinä on tuottopohjan ja tuottoprosentin alentaminen sekä toimitusvarmuus, niin näiden yhteissummana tulemme pääsemään siihen, että saamme korotuksia kuriin, Lintilä arvioi.
Hänen mukaansa eduskunnalle annettavan esityksen loppuhionta on käynnissä. Kun laki astuu voimaan, Energiavirasto voi tehdä muutoksia valvontamenetelmiinsä.
Lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen vaarantamatta modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä.
Toimitusvarmuus on parantunut
Energiavirasto torjuu kuitenkin sähkön siirtohintoja koskevan kritiikin. Viraston mukaan kritiikki ei anna oikeata kuvaa hintojen valvonnasta, vaan valvonta on toiminut varsin hyvin.
– Siirtohintojen nousu on ollut toimitusvarmuutta koskevien parannusten valitettava, mutta välttämätön seuraus, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Kritiikin mukaan sähkönsiirtoyhtiöt ovat keränneet kohtuuttomia voittoja toimitusvarmuuden varjolla.
Nurmen mukaan sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus on parantunut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Hän huomauttaa, että kriitikkojen esittämät vaihtoehdot eivät pääsääntöisesti toimisi tarkoituksenmukaisesti.
– Pitkällä tähtäimellä niiden ohjausvaikutukset voisivat johtaa siirtohintojen nousuun, toimitusvarmuuden heikentymiseen tai verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten vaarantumiseen, Nurmi arvioi.
Kotitalouksien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia vuosien 2010 ja 2019 välillä. Viime vuonna suomalaisen kotitalouden maksama siirtohinta oli hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.
Siirtoyhtiöt hyvin erilaisia
Energiavirasto muutti vuonna 2013 annetun uuden sähkömarkkinalain perusteella valvontamenetelmiä vuonna 2016 alkaneelle valvontajaksolle. Hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle virasto nosti aiempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi sähkönjakelun toimitusvarmuuden.
Energiavirasto arvioi tuolloin toimitusvarmuuden parantamisen johtavan siirtymäaikana yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja verkon kunnosta riippuen 0–40 prosentin hinnankorotuksiin.
Virasto huomauttaa, että jos valvontamenetelmiä ei olisi muutettu, useat sähkön jakeluverkonhaltijat eivät olisi voineet vuosina 2016–2019 toteuttaa toimitusvarmuusinvestointeja lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa.
– Tehtävämme on, että kaikki yhtiöt pystyvät toteuttamaan lakisääteiset velvoitteensa, Nurmi sanoo.
Hänen mukaansa yhtiöt ovat hyvin erilaisia. Suomessa on 77 sähkön siirtoyhtiöta.
– Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantuminen on jo saatu nykyisten valvontamenetelmien ohjausvaikutuksilla onnistuneesti vauhtiin, Nurmi huomauttaa.