Biden on amerikkalaisille tuttu keskitien kulkija, jolta odotetaan diplomaattisempaa otetta myös Eurooppa-suhteisiin

Biden on moninkertainen senaattori, ja hänellä on kymmenien vuosien kokemus politiikasta. AFP / LEHTIKUVA

Maiju Ylipiessa / STT

Yhdysvaltojen Valkoiseen taloon asettuu tammikuussa harvinaisen pidetty poliitikko, "pitkän matkan juoksija" Joe Biden, joka 77-vuotiaana saavutti presidentin paikan, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

– Hän on harvoja amerikkalaisia poliitikkoja, joilla on enemmän suosiota kuin epätyytyväisyyttä, Aaltola sanoo STT:lle.

Amerikkalaiset tuntevat Bidenin elämän ja sen dramaattisetkin käänteet kuten perheenjäsenten kuolemat ja lasten vaikeudet.

– Hän on tuttu keskitien kulkija amerikkalaisessa politiikassa, Aaltola kuvailee.

Varapresidentiksi nousee Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa nainen, Kamala Harris. Myös hän kuuluu Bidenin tapaan demokraattien maltillisiin keskitien poliitikkoihin.

Esimerkiksi rotukysymyksissä kaksikolla on ollut sukupolvieroja, mutta poliittinen linja on kuitenkin pitkälti samansuuntainen, Aaltola kuvaa. Bidenin korkean iän vuoksi Aaltola uskoo Harrisin ottavan varapresidenttinä vahvan roolin.

Sovinnollisempaa puhetta

Yhdysvaltoja kuvataan tällä hetkellä hyvin jakaantuneeksi maaksi. Aaltola arvioi Bidenin pyrkivän yhdistämään maata ainakin puheen tasolla.

– Poliittinen puhe tulee muuttumaan sovinnollisempaan suuntaan. Eheytyykö maa sitten oikeasti, se on toinen kysymys.

Biden nousee valtaan vaikeassa tilanteessa myös koronaviruspandemian kannalta. Tartunnat ovat nousseet Yhdysvalloissa jälleen huippulukemiin.

Koronatoimissa Bidenilta voidaan odottaa paljon Donald Trumpia tiukempaa ja terveysviranomaisten suosituksiin sitoutuneempaa linjaa, Aaltola arvioi. Istuva presidentti ei ole kannattanut laajoja sulkuja ja on kritisoinut äänekkäästi epidemiologian ammattilaisia.

– Trump on korostanut sitä, että talouden pitää pyöriä, koska ihmisten tulevaisuus on kiinni taloudesta, ja ilman että talous pyörii, koronaa ei voida voittaa. Bidenin linja taas on ollut se, että talous ei voi pyöriä, jos koronalle ei tehdä mitään, Aaltola tiivistää.

Kädenojennuksia Eurooppaan?

Aaltola odottaa Bidenin tuovan presidentin virkaan taas diplomaattisempaa kielenkäyttöä myös muiden demokratioiden ja esimerkiksi eurooppalaisten liittolaisten suuntaan.

– Hän on korostanut sitä, että demokratioiden pitää puhaltaa yhteen hiileen suhteessa erityisesti autokratioihin, kuten Venäjään ja Kiinaan. Tämä tulee olemaan ensimmäisen vuoden iso teema.

Esimerkiksi ydinasekysymyksissä saatetaan Bidenin kaudella päästä sopuun, Aaltola ennakoi.

Sisäpolitiikassa paljon on kiinni siitä, saavatko demokraatit "värisuoran" eli enemmistön senaattiin ja edustajainhuoneeseen.

Listalla olisi ainakin korjauksia presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistukseen republikaanien muutosten jälkeen. Demokraateilta voidaan odottaa myös aktiivisempaa elvytyspolitiikkaa.

Valta ei vaihdu ystävällisessä hengessä

Aaltola ei usko vallan vaihtuvan ystävällisessä hengessä.

– Yhdysvaltain presidentit ovat perinteisesti jättäneet kirjeitä seuraajilleen ja pitäneet valtiomiesmäisiä puheita siitä, kuinka pitää puhaltaa yhteen hiileen ja antaa kaikki tuki uudelle presidentille. En usko että tähän päästään.

Kun valta vaihtui aikoinaan Bill Clintonilta George W. Bushille, Clintonin väen kerrottiin rikkoneen tietokoneita ja jättäneen republikaaneille herjakirjeitä, Aaltola sanoo. Tulevaa presidenttiä ei kuitenkaan ole aiemmin täysin teilattu Trumpin tyyliin. Aaltola arvelee, että Trump tuskin siistii kielenkäyttöään tulevaisuudessakaan.

Kansakunnan katse kääntyy nyt vaalien voittajaan eli Bideniin ja yhä vähemmän Trumpiin. Uutisiin nousevat Trumpin liikkeiden sijaan Bidenin ministerivalinnat ja poliittiset linjaukset, Aaltola kuvaa.

– Valokeila siirtyy pois Trumpista, ja se tietenkin on myrkkyä hänen tavalleen tehdä politiikkaa, joka perustuu huomionhakuisuuteen ja kykyyn hallita politiikan julkista agendaa.

Aaltola: Oikeusistuimet eivät halua puuttua äänestäjien tahtoon

Aaltola arvelee vaalien päätyvän lopulta suhteellisen odotettuun ja gallupien mukaiseen tulokseen.

– Biden tulee saamaan todennäköisesti vähän yli 300 valitsijaa puolelleen, ja valtakunnan äänimäärässä hän pääsee noin kuuden prosentin etumatkaan kun kaikki äänet on laskettu. Sitä pidetään Yhdysvalloissa isona voittona.

Presidentti Trump ilmoitti pian medioiden julistettua vaalituloksen, että hän ei hyväksy Bidenin voittoa. Trump on myös esittänyt toistuvasti väitteitä vaalivilpistä, mille ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita. Trumpin kampanja on ryhtynyt oikeustoimiin väitettyjen epäselvyyksien vuoksi.

Aaltolan mukaan yhdysvaltalaiset oikeusistuimet ovat yleensä olleet haluttomia puuttumaan äänestäjien tahtoon. Tuomioistuimille keskeistä on ollut äänestäjien tahto, eli se, mitä äänestyslipukkeilla on tarkoitettu.

– Olisi vaikea nähdä, että Yhdysvaltojen oikeusistuimet haluaisivat pilata omaa mainettaan muuttamalla vaalien lopputulosta siitä, mitä laskenta osoittaa, Aaltola sanoo.

Toistaiseksi Trump ei ole saanut republikaanienkaan joukosta laajaa tukea väitteilleen. Aaltola huomauttaa, että amerikkalaiset eivät pidä huonoista häviäjistä.

– Tässä on nyt se pelko, että Trump osoittautuu katkeraksi häviäjäksi ja sitä kautta pilaa omaa mahdollisuuttaan viedä omaa poliittista liikettään uskottavasti eteenpäin presidenttikautensa jälkeen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut