Presidentiksi nouseva Biden tuo toivoa kauppakiistojen ratkaisuun, mutta asiantuntijoiden mukaan pelkän optimismin varaan ei kannata Euroopassa tuudittautua

Demokraattivaltainen senaatti helpottaisi Bidenin mahdollisuuksia saada uusia aloitteita eteenpäin. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Yhdysvalloissa demokraattien Joe Bidenin nousu seuraavaksi presidentiksi tuo transatlanttisiin kauppasuhteisiin myönteistä hyrinää, mutta ei takaa tasaista tietä.

Hollannin ulkopoliittisen instituutin Clingendaelin vanhempi tutkija Rem Korteweg varoittaa, että pettymyksiinkin on mahdollisuus, jos Euroopassa ei ymmärretä kunnolla paineita, jotka Biden kohtaa kotirintamalla kansainvälisen kaupan suhteen.

STT:n haastattelema Korteweg kuvailee Bidenia kuitenkin Euroopan unionin faniksi. Odotettavissa on selkeä asenteiden muutos verrattuna nykyiseen presidenttiin Donald Trumpiin.

– Hän ei ole kuten Trump, joka ajattelee, että EU on luotu horjuttamaan Yhdysvaltojen kauppamahtia tai joka sanoo, että EU on kauppasuhteissa vihollinen, Korteweg kertoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén arvioi, että Biden jakaa tietyllä tavalla yhteneväisen arvopohjan EU:n kanssa esimerkiksi vähähiilisen teollisuuden tukijana ja Maailman kauppajärjestön WTO:n kehittämisen kannattajana.

Kuten monissa arvioissa on jo nostettu esiin, Bidenin odotetaan ohjaavan Yhdysvaltoja takaisin kohti monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

– Biden on luvannut tulla kaikkiin niihin pöytiin, joista Trump lähti kiukuttelevan lapsen lailla ovet paukkuen, Laurén sanoo STT:lle.

"Tariffimiekkailu" jatkuu ainakin vielä hetken

EU on asettanut tällä viikolla uusia tuontitulleja yhdysvaltalaisille tuotteille osana kauppakiistaa, joka liittyy lentokonevalmistajien Boeingin ja Airbusin valtiontukiin. Yhdysvallat ja EU ovat kiistelleet asiasta vuosikausia.

EU:n kauppasuhteista vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis korosti uusien tuontitullien asettamisen yhteydessä, että EU on valmis luopumaan niistä heti, kun Yhdysvallat luopuu omistaan.

Laurén arvioikin, että EU:n tuore tariffipäätös on looginen. Sen takana on halu päästä parempaan asemaan neuvottelupöydässä sitten, kun tuontitullien purkamisesta aletaan jossain vaiheessa keskustella.

Välittömästi tariffien purkaminen ei kuitenkaan käy, ja Laurén muistuttaa, että presidentti Trump ehtii vielä heittää kapuloita rattaisiin.

– Tariffimiekkailu jatkuu tämän vuoden loppuun tavalla tai toisella. Yhdysvallat on omansa laittanut, eikä se niistä peräänny.

Korteweg uskoo, että Bidenin hallinnon ensimmäisten sadan päivän aikana nähdään ainakin joitakin kauppapolitiikkaan vaikuttavia tekoja. Tällainen voisi olla Trumpin asettamien alumiini- ja terästullien kumoaminen.

Laurén kannustaa Yhdysvaltojen markkinoilla toimivia ja sinne tähyäviä suomalaisyrityksiä aktiivisuuteen uuden presidenttikauden alussa. Sama koskee oikeastaan koko EU:ta.

– Ei voi odottaa, että sieltä tulevat viralliset fanfaarit, tai ilmoittaa, että tässä on meidän kanta, ottakaa se. Tässä pitää olla aktiivisena hakemassa kaikkia yhteisiä nimittäjiä ja mahdollisuuksia. Pitää olla silmät ja korvat auki, Laurén sanoo.

Pandemia kääntää katsetta sisäänpäin

Transatlanttista kauppasuhdetta ei kuitenkaan kannata katsoa vaaleanpunaisten lasien läpi, vaan pitää pää kylmänä. Vaikka odotettavissa ei olisikaan Trumpin kaudelta tuttua äänekästä protektionismin pönkitystä, on todennäköistä, että Yhdysvallat haluaa keskittyä ensin oman teollisuutensa ja omien yritystensä tukemiseen, erityisesti pandemian jälkimainingeissa.

Toisaalta pandemia on pakottanut myös Euroopan katsomaan sisäänpäin, jotta pandemian aiheuttama talouskriisi pystytään ratkomaan.

EK:n Laurén muistuttaa myös, että Yhdysvaltojen paluu yhteisiin pöytiin ei suoraan tarkoita sitä, että Yhdysvallat seuraisi EU:n tahtipuikkoa esimerkiksi ilmastopolitiikassa.

– EU:n pitää päästää omista hienoista malleistaan ehkä hieman irti, Laurén pohtii.

Laurén ja Korteweg eivät kumpikaan usko, että Bidenin kaudella Yhdysvallat ja EU lähtisivät yrittämään uuden kattavan vapaakauppasopimuksen neuvotteluja.

Korteweg huomauttaa, että mahdollisuuksia rajatumpiin sopimuksiin on. Koronaviruspandemian vuoksi hän pitää ajankohtaisena erityisesti lääkkeisiin, lääketarvikkeisiin ja hoitovälineisiin keskittyvää sopimusta, jossa voitaisiin sopia myös tiettyjen tarvikkeiden ja lääkkeiden varastoinnista.

Näin apuna voisi olla uusi transatlanttinen varmuusvarasto, jos koronaviruspandemiassa tulee vielä uusi aalto.

Kompastuskiviä edessä

Kortewegin mielestä kauppasuhteisiin voi syntyä kitkaa EU:n kaavailemasta hiilitullimekanismista ja mahdollisesta digiverosta.

Erityisesti jälkimmäinen voi hänen mukaansa olla todellinen päänsärky. Yhdysvaltojen näkökulmasta EU:n digivero vahingoittaisi epäreilusti juuri yhdysvaltalaisia digijättejä.

Korteweg muistuttaa, että digiveropohdinnoissa ei ole EU:lle kyse vain uudesta tulonlähteestä vaan myös halusta edistää eurooppalaisia digitaalisia ratkaisuja vastapainoksi yhdysvaltalaisjättien vallalle.

Laurén näkee, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppasuhteiden kehittämisen kompastuskiveksi voi muodostua liikkumatilan kapeus kummallakin puolella Atlanttia.

Yhdysvalloissa ratkaiseva tekijä on se, kumpi puolue lopulta saa enemmistön senaatin paikoista. Demokraattivaltainen senaatti helpottaisi Bidenin mahdollisuuksia saada uusia aloitteita eteenpäin.

Valta senaatissa ratkeaa 5. tammikuuta, kun Georgian osavaltiossa käydään kahden senaattorivaalin toinen kierros. Demokraattien olisi voitettava ne molemmat saadakseen senaatin haltuunsa.

EU:n kannalta yhtenäisyyttä pitää taas hakea paitsi jäsenmaiden kesken, myös parlamentin taholta.

Toivoa WTO:n kehittämiseen

Bidenin tuleva presidenttiys herättää Kortewegin mukaan myös toiveita siitä, että WTO:hon liittyviä ongelmia pystyttäisiin ratkomaan nykyistä paremmin.

WTO:n riidanratkaisumekanismi lakkasi toimimasta joulukuussa, koska Yhdysvallat esti uusien tuomarien valinnan toimielimeen. Tuomarien puutteen vuoksi tuomioistuin ei enää ollut päätösvaltainen.

Yhdysvallat on suhtautunut penseästi WTO:n riidanratkaisumekanismiin jo ennen Trumpia. Korteweg arvioi, että asian ratkaisemisesta ei tule helppoa, mutta Bidenin hallinnolla voi olla siihen hieman enemmän halukkuutta kuin Trumpin hallinnolla.

Toinen kiinnostava seikka WTO:ssa on pääjohtajan valinta. EU on asettunut tukemaan pestiin nigerialaista Ngozi Okonjo-Iwealaa, joka on muutenkin saanut suurimman tuen taakseen, mutta Yhdysvallat on estänyt nimityksen vastustuksellaan.

– On kiinnostavaa nähdä, kumoaako presidentti Biden ensimmäisten sadan päivän aikana Yhdysvaltojen vastustuksen, jotta WTO saisi pääjohtajansa ja keskusteluissa päästäisiin eteenpäin, Korteweg pohtii.

Jos Yhdysvallat muuttaa suhtautumistaan WTO:hon aiempaa rakentavammaksi, on Kortewegin mukaan mahdollista, että WTO:n kautta pystyttäisiin vaikuttamaan Kiinan pullisteleviin kauppakäytäntöihin.

Korteweg näkee, että Kiinan toimintaan ei ole pystytty puuttumaan riittävän tehokkaasti muun muassa juuri siksi, että Yhdysvallat on halunnut pitää asian kahdenvälisenä kysymyksenä.

– Olisi paljon parempi ja EU:lle mieluisampaa, jos ongelmaa ratkottaisiin WTO:n puitteissa. Näin monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ei horjutettaisi ohittamalla se, vaan järjestelmää käytettäisiin enemmänkin hyödyksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut