Eläkeputken kohtalo nyt hallituksen käsissä – Marin: Hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona

Hallitus on luvannut toteuttaa kautensa aikana taloutta vahvistavat työllisyystoimet, joilla työllisyys kohentuu yhteensä 80 000 ihmisellä. MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Susanna Jääskeläinen, Anniina Luotonen, Sanna Nikula, Ilkka Hemmilä / STT

Hallitus ratkoo eläkeputken kohtaloa ja yli 55-vuotiaiden työllisyyttä loppuvuoden aikana. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut asiasta päättyivät maanantai-iltana ilman tulosta.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät kokonaisuutta keskiviikkona, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) Twitterissä.

– Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet neuvotteluratkaisua yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja turvan parantamiseksi. Kiitän kuitenkin järjestöjä pyrkimyksestä löytää yhteinen näkemys, Marin tviittasi.

Hän sanoi, että hallitus on sitoutunut löytämään yhteisen ratkaisun asiaan tämän syksyn aikana ja että päätöksen tulee parantaa tasapainoisesti sekä työllisyyttä että työntekijöiden turvaa.

Myös keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vakuutti tuoreeltaan, että hallitus on sitoutunut päätösten tekemiseen.

Häkämies: Yli 100 miljoonan kustannus oli liikaa

Hallitus antoi budjettiriihessä järjestöille marraskuun loppuun asti aikaa neuvotella keinoista, joilla työuran loppupäässä olevien työllisyyttä parannettaisiin. Samalla se kertoi tekevänsä tarvittavat ratkaisut itse, elleivät järjestöt pääse tulokseen.

Hallitus edellytti järjestöiltä tasapainoista kokonaisuutta, jolla olisi parannettu ikäryhmän työmarkkina-asemaa, työssä jaksamista ja työllisyyttä. Työllisyyden olisi pitänyt kohentua 10 000–12 000 ihmisellä.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan päätös neuvotteluiden katkaisemisesta oli järjestöjen yhteinen. Näkökantojen todettiin olevan liian kaukana toisistaan.

Häkämiehen mukaan eläkeputken katkaisu oli vaikea kysymys niin työnantaja- kuin palkansaajapuolellekin.

Ikääntyneiden työntekijöiden turvaksi hahmoteltu muutosturva olisi hänen mukaansa tuonut työnantajalle viimeisimpien mallien mukaan reippaasti yli 100 miljoonan euron kustannukset, mitä työnantajapuoli ei voinut hyväksyä.

– Emme nähneet mahdollisuuksia edetä tässä tilanteessa, kun yrityksillä on muutoinkin vaikeaa, Häkämies sanoi maanantai-iltana STT:lle.

EK odottaa, että hallitus etsii nyt tasapainoisen mallin, jossa yritysten rasitteet eivät nouse kohtuuttomasti. Häkämiehen mukaan on vaikeaa nähdä, että hallitus tavoittaisi asettamansa työllisyystavoitteen ilman työttömyysputken poistoa.

STTK:n Palola: Kumpaakaan osapuolta ei voi syyttää

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi STT:lle, että palkansaajajärjestöt eli STTK:n lisäksi SAK ja Akava antoivat sunnuntai-iltana yhteisen esityksensä työnantajalle. Palolan mukaan se olisi täyttänyt kaikilta osin hallituksen toimeksiannon.

– Se olisi lisännyt työllisyyttä ja myös työkykyä ja jaksamista, eikä se olisi rasittanut julkista taloutta. Mutta se olisi lisännyt jonkin verran kustannuksia työnantajalle, ja tämä oli heille sitten vaikea paperi hyväksyä.

Palolan mukaan näkemyserot olivat liian suuria, ja kaikkein isoimmat erot näkemyksissä olivat muutosturvassa.

– Ylipäänsä turvan vahvistaminen työntekijälle ei ollut riittävä. Sinänsä tässä ei voi syyttää kumpaakaan osapuolta. Nyt vaan eväät eivät riittäneet, Palola sanoi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi STT:lle, että ratkaisua haettiin tosissaan eikä ole kenellekään mieluisa vaihtoehto, että asia menee hallituksen pöytään.

– Se on tietysti aina yllätys, mitä sieltä tulee. Mutta tietysti lähdemme siitä, että hallitus tekee omien päätöstensä mukaisia ratkaisuja, joissa on näitä työhyvinvointia, osaamista, työkykyä ja työmarkkina-aseman parantamista kehittäviä elementtejä.

Eloranta: Haarukka jäi liian laveaksi

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että haarukka jäi neuvotteluissa liian suureksi, kun työnantajapuoli ei lämmennyt palkansaajien esitykselle ja toisaalta palkansaajapuoli ei kyennyt lähtemään työnantajan esitykseen, joka hänen mukaansa perustui paljolti työttömyysturvan heikennykseen ja lisäpäivien poistoon.

– He eivät olisi käytännössä tästä nykytilanteesta oikeastaan käytännössä olleet valmiit yhtään liikkumaan eteenpäin, ja se oli meille sitten ylikäymätön paikka.

Elorannan mukaan ratkaisua haettiin tosissaan eikä ole kenellekään mieluisa vaihtoehto, että asia menee hallituksen pöytään.

– Se on tietysti aina yllätys, mitä sieltä tulee. Jos itse on ratkaisua tekemässä, niin pystyy myös määrittämään sisältöä. Mutta tietysti lähdemme siitä, että hallitus tekee omien päätöstensä mukaisia ratkaisuja, joissa on näitä työhyvinvointia, osaamista, työkykyä ja työmarkkina-aseman parantamista kehittäviä elementtejä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut