Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Romanian vaaleissa ratkaistaan, vahvistuuko EU-myönteinen linja vai lähteekö maa Puolan ja Unkarin tielle

EU:n ottaessa mittaa Puolan ja Unkarin kanssa käydään Itä-Euroopassa sunnuntaina vaalit, jotka voivat tuottaa unionille lisää päänvaivaa, tai hetkellisen helpotuksen.

EU:n kuudenneksi suurimman jäsenmaan Romanian parlamenttivaaleissa suurimman puolueen asemasta kamppailevat EU-myönteinen, keskustaoikeistolainen liberaalipuolue PNL sekä maan perinteinen valtapuolue sosiaalidemokraatit. Liberaalipuolue on gallupien perusteella suosikki, ja sen voitto tarkoittaisi sitä, ettei EU todennäköisesti joutuisi lähivuosina akuutisti huolehtimaan Romanian demokratiakehityksestä.

– Se olisi ehdottomasti tärkeää tässä tilanteessa, jossa itäinen EU on. Se antaisi toivoa, että tällaista Unkari- ja Puola-tyyppistä kehitystä voidaan vielä kääntää, sanoo Itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.

Jos vaalit olisi pidetty alkuvuodesta, liberaalit olisivat todennäköisesti ottaneet murskavoiton, sillä tammi-helmikuussa puolueen kannatus huiteli yli 40 prosentissa. Sittemmin koronapandemia on kuitenkin syönyt hallituspuolueen kannatusta, joka on pudonnut 30 prosentin tienoille. Sosiaalidemokraatit hengittävät niskaan muutaman prosenttiyksikön päässä.

Koronavirus on tappanut Romaniassa yli 11 000 ihmistä, ja maan heikko terveydenhoitojärjestelmä on romahtamisen partaalla. Pandemia on iskenyt kovaa myös Romanian hauraaseen talouteen.

Maaseudun konservatiivit demareiden takana

Useimmissa Euroopan maissa EU-kriittisyyden, nationalismin ja konservatismin nousu on näkynyt poliittisen kentän oikealla laidalla, mutta Romaniassa nimenomaan sosiaalidemokraatit ovat keskeisin kansalliskonservatiivinen puolue.

– Se on hyvin samantyyppinen puolue kuin esimerkiksi Fidesz Unkarissa tai PiS Puolassa. Vaikka he nimittävät itseään demareiksi, he ovat pääasiassa kansalliskonservatiiveja, Miklossy kertoo.

Kuten Fideszillä ja PiS:llä, Romanian sosiaalidemokraattien ydinkannattajakuntaa on perinteisesti konservatiivinen maaseudun iäkkäämpi ja vähemmän koulutettu väestö.

Sosiaalidemokraattien johtohahmo on pitkään ollut Liviu Dragnea, joka sai vuonna 2018 vankeustuomion korruptiosta ja joutui sivuun puolueen puheenjohtajan paikalta. Hänen katsotaan kuitenkin edelleen vetelevän naruja puolueessa.

Sosiaalidemokraattien juuret ovat diktaattori Nicolae Ceausescun nationalistisessa kommunistipuolueessa, ja puolue on hallinnut monesti Romanian politiikkaa kommunismin romahtamisen jälkeen.

Liberaalihallitus nousi valtaan viime vuonna

Liityttyään EU:n jäseneksi 2007 Romanian demokratiakehitys on ollut poukkoilevaa.

2010-luvun aikana sosiaalidemokraattien toiminta on aiheuttanut Brysselissä huolta, ja se on nähty osana laajempaa itäeurooppalaista trendiä. Puolue on vallassa ollessaan pyrkinyt esimerkiksi tekemään oikeuslaitokseen kohdistuvia kontrollipyrkimyksiä, joissa on ollut samoja piirteitä kuin Puolan ja Unkarin reformeissa.

Kesällä 2018 Romaniassa nähtiin laajoja mielenosoituksia demarihallitusta vastaan. Mielenosoitukset sytytti oikeuslaitosuudistusten ohella korruption vastaisen syyttäjäviraston johtajan Laura Codruta Kövesin erottaminen ja suunnitelmat päästää korruptiosta epäiltyjä virkamiehiä pälkähästä.

Korruptioskandaalit ovat syöneet sosiaalidemokraattien kannatusta tasaisesti, ja demarivetoinen hallitus kaatui lopulta viime vuonna. Sosiaalidemokraatit menettivät hallituskumppaninsa ja jäivät ainoaksi puolueeksi vähemmistöhallitukseen, joka sai lokakuussa parlamentilta epäluottamuslauseen.

Liberaali presidentti Klaus Iohannis nimitti tämän jälkeen liberaalipuolueen Ludovic Orbanin johtaman vähemmistöhallituksen. Orbanin hallitus kaatui kertaalleen helmikuussa, mutta presidentti nimitti sen uudelleen, mikä kertoo rajusta taistelusta liberaalien ja demareiden kesken.

Äänestysaktiivisuus voi ratkaista

Sosiaalidemokraatit ovat nykyisessä parlamentissa selvästi suurin puolue, mutta liberaaleilla on nyt hyvä mahdollisuus ottaa tämä asema haltuunsa. Koska myös gallupeissa kolmantena ja neljäntenä olevat puolueet ovat liberaaleja ja EU-myönteisiä, olisi PNL:n vaalivoittajana helppo muodostaa liberaalihallitus.

Liberaalien voitto sinetöisikin EU-myönteisen linjan vallan Romaniassa, koska myös viime vuonna jatkokaudelle valittu presidentti Iohannis on vahva EU:n tukija.

Sosiaalidemokraattien vaalivoitto on kuitenkin yhä mahdollinen. Paljon riippuu siitä, millaiseksi äänestysaktiivisuus muodostuu. Vuoden 2016 parlamenttivaaleissa äänestysprosentti jäi alle 40:n.

– Jos esimerkiksi nyt korona-aikana liberaalit eivät aktivoidu, on mahdollista, että sosiaalidemokraatit voittavat vaalit, Miklossy arvioi.

Kampanja on ollut hyvin erilainen kuin tavallisesti, sillä suuria kampanjatilaisuuksia ei ole pandemian takia voinut pitää.

Unkari ja Puola jäävuoren huippu

Romanian nykyinen pääministeri Orban on kritisoinut sukunimikaimansa, Unkarin pääministeri Viktor Orbanin toimintaa EU:n budjettiväännöissä. Liberaalien voitto olisikin voitto myös EU:lle, kun taas sosiaalidemokraattien voitto voisi tehdä Romaniasta jälleen yhden ongelmatapauksen lisää.

– Jos demarit voittavat, on suuri vaara, että otetaan takapakkia ja keskitetään valtaa, tuhotaan vallan kolmijakoa, tuodaan yhä enemmän nationalistista ja konservatiivista agendaa. Mennään samalle radalle, jolla Unkari ja Puola ovat tällä hetkellä.

Miklossyn näkee, että Unkarin ja Puolan ongelmat ovat itäisessä EU:ssa vain jäävuoren huippu. Myös Sloveniassa, Kroatiassa, Bulgariassa ja Slovakiassa on ollut merkkejä huolestuttavasta oikeusvaltiokehityksestä.

Vaikka Romaniassakin on ollut näitä haasteita, on maa toisaalta Itä-Euroopan EU-myönteisin. Vuoden 2019 EU-vaaleissa Romania oli ainoa Itä-Euroopan maa, josta valittiin Euroopan parlamenttiin enemmän liberaaleja kuin EU-kriittisiä konservatiiveja.

Romanialaisten EU-myönteisyys johtuu osin siitä, että maa on saanut jäsenyydestä suurta taloudellista hyötyä. Romania ja Bulgaria otettiin EU:n jäseniksi vuonna 2007, vaikka niiden talouden ja demokratian tila ei ollut vielä EU-jäsenyyden vaatimalla tasolla.

– Väitän itse, että Romaniaa ja Bulgariaa ei olisi otettu koskaan EU:n jäseniksi, jos EU:lla ei olisi ollut kiire saada jalansijaa Mustallamerellä, Miklossy sanoo.