Perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) pitää valiokunnan mietintöä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksesta asiallisena, mutta sitä vastoin erittäin ongelmallisina eräitä julkisuuteen nousseita menettelytapoja.
– Olen lukenut mietinnön, ja minusta se on varsin hyvin tehty juridinen arvio. Se olisi voinut olla tiukempikin – minusta siinä on aika voimakkaasti otettu huomioon, että Haavistolla oli hyväksyttävä tarkoitus, ja siinä on lievennetty Haaviston menettelyä tässä suhteessa.
Haaviston tapauksessa huomiota on herättänyt se, että asiantuntijoiden näkemykset jakautuivat kahtia sen suhteen, missä määrin Haaviston aikomus siirtää ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen toisiin tehtäviin nähtiin perusteltuna ulkoministeriön toiminnan kannalta.
Sasin mukaan on tavanomaista, että asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä. Ratkaisua ei välttämättä tällöin tehdä enemmistön näkemyksen mukaan.
– Numerollinen määrä ei ole ratkaiseva, vaan laatu on erittäin tärkeä. Ne, jotka tuntevat rikosoikeutta, heidän merkityksensä on rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta erittäin merkittävä.
Hallitus - oppositio-asetelma romuttaa uskottavuuden
Sasi toimi valiokunnan johdossa sen käsitelleessä entisen pääministerin ja nykyisen valtiovarainministerin Matti Vanhasen (kesk.) tapausta. Vanhanen vältti valtakunnanoikeuden vuonna 2011 eduskunnan päätettyä, että häntä vastaan ei nosteta syytettä. KRP tutki tuolloin, rikkoiko Vanhanen lakia, kun päätti pääministerinä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista Nuorisosäätiölle, vaikka oli saanut säätiöltä tukea presidentinvaaleissa.
Sasi pitää erittäin ongelmallisena, jos perustuslakivaliokunnan asioista pidetään ryhmäkokouksia tai lähetetään viestejä rajatulle ryhmälle. Asia nousi esiin, kun MTV:n uutisille vuodettiin valiokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) laatima sähköposti, joka oli osoitettu muille hallituspuolueita edustaville valiokunnan jäsenille. Se tulkittiin laajasti poliittisena vaikutusyrityksenä pehmentää valiokunnan lausuntoa.
– Nimenomaan siitä on pidetty erittäin tarkkaa huolta, että ei koskaan pidetä mitään kokouksia hallitus–oppositio-asetelmalla, koska se romuttaa valiokunnan toiminnan uskottavuuden perustuslain tulkitsijana, Sasi sanoo.
Hänen mielestään itse järjestelmä on silti toiminut varsin hyvin eikä sitä ole tarpeen lähteä muuttamaan.
– Kun arviota on tehty, se on perustunut juridiseen argumentointiin, kuten tässä Haaviston tapauksessakin.
Politiikka ja oikeus sekoittuvat - ex-oikeuskansleri kriittinen
Entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli yksi perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista Haaviston tapaukseen liittyen. Hän ei halunnut kommentoida Haaviston tapausta enempää STT:lle, vaan totesi näkemyksensä olevan lausunnossa.
Jonkka kuului asiantuntijoihin, joiden suhtautuminen Haaviston perusteisiin Tuomisen kohtelussa oli kriittisempää linjaa.
Jonkka katsoo yleisellä tasolla, että käytössä oleva menettely yleisesti ottaen on sekä raskas että vallan kolmijako-opin mukaan hankala.
– Kun pitäisi olla lainsäädäntövalta, hallitusvalta ja oikeudellinen tuomiovalta, niin tässä ne sekoittuvat. Että lainsäädäntöelin eduskunta puuttuu yksittäisen rikosasian käsittelyyn eli menee tuomiovallan tai oikeudenhoidon puolelle, Jonkka selventää.
Jonkan mielestä myös ministerien tapauksessa tulisi siirtyä normaaliin menettelyyn, jossa esitutkinnan jälkeen syytteen nostamisen perusteita harkitsisi joko oikeuskansleri tai valtakunnansyyttäjä.