Oppositio tervehti eduskuntaan päässyttä sote-esitystä laajalla kritiikillä: "Tämä lakipaketti ei tuo yhtään uutta hoitajaa"

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen sanoi, ettei kokoomus voi kannattaa uudistukseen keskeisesti sisältyvää maakuntamallia. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Oppositio tervehti eduskuntaan päässyttä tuoreinta esitystä sote-uudistukseksi laajalla kritiikillä.

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen sanoi, ettei kokoomus voi kannattaa uudistukseen keskeisesti sisältyvää maakuntamallia. Ikonen sanoi puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että malli ei tunnista alueiden erilaisuutta.

– Hallituksen esittämällä maakuntamallilla ei ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia. Sillä lisätään niitä, Ikonen syytti.

Useissa ryhmäpuheenvuoroissa kerrattiin sote-uudistuksen pitkää historiaa. Uudistusta on yritetty työstää erilaisten ratkaisujen pohjalta useiden vaalikausien ajan. Ikosen mukaan sote-uudistuksen historia ei ole kuitenkaan peruste minkä tahansa uudistuksen tekemiselle.

– Käsissämme on nyt puhdas hallinnonuudistus. Tämä lakipaketti ei tuo yhtään uutta hoitajaa, sosiaalityöntekijää tai lääkäriä.

"Osa alueista pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme"

Esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin nykyisin kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uusien alueiden lisäksi Helsingin kaupungille jäisi erikseen palveluiden järjestämisvastuu.

Ikosen ohella mallia kritisoi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

– Osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista, Räsänen sanoi.

Räsänen piti lisäksi ongelmallisena esitystä jo tehtyjen ulkoistamissopimusten irtisanomisista. Hän sanoi, että palvelutuotannosta ei ole mahdollista selviytyä ilman yrityksiä ja järjestöjä, vaikka päävastuun tuleekin olla julkisella toimijalla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi kritiikkiin sanomalla, että hallitus tekee myös sote-palveluihin sisällöllisiä uudistuksia.

Kiuru kuitenkin näki myös rakenteelliselle uudistukselle tarpeita, ja myös muissa hallituksen puheenvuoroissa kaivattiin palveluiden järjestämiselle nykyisiä leveämpiä harteita. Julkisiin toimijoihin nojaamista hän puolestaan perusteli viime vaalikauden opeilla.

– Riittävän oman palvelutuotannon vaatimus ei ole ideologinen vaan peruslaillisista oikeuksista ja perustuslakivaliokunnan lausunnoista johtuva lähtökohta, Kiuru sanoi.

Maakuntaverolle yhteinen tyrmäys oppositiosta

Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Arja Juvonen arvioi, että uudistuksen keskeinen ongelma on viime vaalikauden tavoin riittämätön rahoitus. Lisäksi Juvonen kritisoi sitä, ettei uudistusta tehty parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken.

– Soten kaikki keskeiset päätökset tehtiin ilman yhteistä valmistelua poliittisten valintojen pohjalta, asiantuntijoita kuuntelematta ja vaikutusarvioita laatimatta.

Puolue vaatii, ettei uudistus saa johtaa lähipalveluiden alasajoon. Puolue vaati vanhustenhoidon järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla.

Nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo syytti uudistusta "ideologioiden paraatimarssiksi", jossa hallituksen vasemmistopuolueet keskittävät palveluita julkiselle sektorille ja keskusta saa "karttaharjoituksella" kuntien valta-asemalleen lisäaikaa.

Lisäksi Harkimo ja useat kokoomuksen kansanedustajat syyttivät uudistusta Uudenmaan aseman heikentämisestä. Kaikki oppositiopuolueet myös kritisoivat ajatusta maakuntaverosta.

Hallituksen riveistä keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari kummasteli osaltaan sitä, että kritiikistä huolimatta oppositio vaatii omia rakenteellisia uudistuksiaan.

– Viime vaalikaudella perustuslakivaliokunnan tyrmäämän valinnanvapauden puuttuminen lienee kokoomukselle hankala asia, perussuomalaisten vastahakoisuutta uudistusta kohtaan en ymmärrä, Kivisaari sanoi.

Sote-uudistuksen varsinaisen käsittelyn on tarkoitus alkaa eduskunnan valiokunnissa ensi vuoden puolella. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ohella monet muut valiokunnat antavat esityksestä lausuntonsa.

Jos uudistus pysyy aikataulussa ja menee läpi, se tulee voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut