Tiedustelutoimintaa on selvitysten perusteella harjoitettu Suomessa tarkoituksenmukaisella sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Näin katsoo eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta historiansa ensimmäisessä mietinnössä.
– Valiokunta on koronaviruksen kurittaman kevään jälkeen syksyn kuluessa saanut tiedustelun valvontajärjestelmän toiminnasta ja valvonnassa tehdyistä havainnoista selvitystä tiedusteluvalvontavaltuutetun lisäksi muilta viranomaisilta, ylimmiltä laillisuusvalvojilta ja Helsingin käräjäoikeudelta, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) tiedotustilaisuudessa.
Suomessa on harjoitettu vasta puolentoista vuoden ajan uuden lainsäädännön mukaista tiedustelutoimintaa. Valiokunnan huomiot liittyvätkin toiminnan käynnistymiseen ja viranomaisten yhteistyöhön. Tiistaina valmistunut mietintö koskee pääasiassa tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomusta vuodelta 2019.
Valiokunta katsoo, että valtuutetun työ on ollut hyvää ja kattavaa ensimmäisenä toimintavuotena.
– Valiokunta panee myönteisenä asiana merkille, että valtuutettu on osallistunut lähes kaikkiin Helsingin käräjäoikeuden istuntoihin sen käsitellessä tiedustelumenetelmien käyttöä koskevia asioita, Kari sanoi mietintöä siteeraten.
Tulkinnasta keskusteltava
Tiedusteluvalvontavaltuutettuna toimii Kimmo Hakonen. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä.
Kari huomauttaa, että valtuutettu kuuluu itsekin valvottaviin, häntä valvoo käytännössä eduskunnan oikeusasiamies. Karin mukaan tiedusteluvaliokunta pitää tärkeänä, että he keskustelevat tapaamisissaan muun ohella tiedustelulainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.
– Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa lainsäädännöstä ei sen tuoreuden vuoksi ole vielä muodostunut vakiintunutta soveltamiskäytäntöä ja varsinkin niistä asioista, joista tiedusteluviranomaisilla on toimivalta päättää ilman tuomioistuimen lupaa.
Salaisia asioita
Valiokunnan asioista on lailla säädetty salaisiksi ne, jotka liittyvät muun muassa tiedustelutoiminnan suorituskykyyn tai sisältöihin. Valvoessaan tiedustelutoimintaa valiokunnan jäsenet tekevät havaintoja myös terroristitoimintaan liittyvistä asioista, mutta yksityiskohtaisemmin niistä ei ulospäin kerrota.
– Näin yleisellä tasolla voin sanoa sen mikä julkisuudestakin on ollut nähtävissä, että kyllä tiedustelutoiminnan valtuuksien ja uuden lainsäädännön rakentaminen on tullut tarpeeseen, Kari sanoi.
Tiedusteluvaliokunta toimii siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana ja lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana. Se aloitti toimintansa kesäkuussa 2019.
Tiedusteluvaliokunnassa on 11 jäsentä ja 2 varajäsentä.
Valtioneuvoston järjestettävä sijainen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo tiedustelumenetelmien käytön lisäksi tiedustelutiedon käytön lainmukaisuutta.
Tiedusteluvaliokunta kantoi huolta valtuutetun toiminnan resursseista tulevaisuudessa, vaikka ne kertomusvuonna ovatkin riittäneet.
– Asiaa on arvioitava kokemusten karttuessa ja valvonnan kohteena olevan toiminnan volyymin kasvaessa ensimmäiseen vajaaseen toimintavuoteen verrattuna, mietinnössä todetaan.
Valiokunnan mielestä ongelmallista on myös se, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole sijaista, joka olisi oikeutettu käyttämään laissa säädettyjä toimivaltuuksia. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä ryhtyä asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä.
Pääesikunnastakin kehuja
Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toveri kehui myös valvontaa MTS:n (Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta) journalistiseminaarissa tiistaina tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksen perusteella.
– On ilolla todettavissa, että valvonta toimii tosi hyvin, se on joustavaa, kattavaa ja nopeaa, Toveri sanoi.
Hänen mukaansa Suomen valvontajärjestelmä on "varmasti Länsi-Euroopan tiukin".