Koronatilanne kouluissa yhä rauhallinen – käsien pesu koulupäivän aikana ja kotiin sairaspetiin jääminen tärkeää

Kouluissa on tapahtunut suhteessa vähän koronaviruksen jatkotartuntoja. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg / STT

Koulujen koronatilanne on Suomessa yhä rauhallinen, sanoo lasten infektiolääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.

Altistumistilanteiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy altistumisina myös kouluissa, vaikka Helven mukaan tästä ei voikaan vetää suoraa johtopäätöstä tartuntojen lisääntymisestä ja koronaviruksen leviämisestä juuri kouluissa. Myös kouluelämän ulkopuolella saadut tartunnat vaikuttavat kouluissa tapahtuneisiin altistumisiin.

– Altistumistilanteita tulee enemmän aina silloin, kun ympäristössä on enemmän tartuntoja, Helve toteaa STT:lle.

Helven mukaan jatkotartuntariskissä kouluissa ei ole syksyn aikana ollut huomattavaa kasvua huolimatta siitä, että altistumistilanteita on tullut enemmän. Kouluissa tapahtuneita jatkotartuntoja on hänen mukaansa kohtalaisen vähän suhteessa muihin ja muualla kuin kouluissa tapahtuneisiin altistumistilanteisiin.

Eniten korona-altistumisia peruskouluissa

Viime päivinä huomiota ovat herättäneet esimerkiksi Vantaan Kilterin koulussa havaitut tartuntaryppäät. Kilterin koulun tapauksessa viranomaiset päättivät seulontatestata kaikki koulun oppilaat ja henkilökunnan.

Uudellamaalla ja Vantaalla koronavirusta esiintyy runsaasti muuallakin kuin koulussa, mikä tekee tartunnan lähteen jäljittämisestä vaikeaa.

– Kun tapauksia on paljon, ei välttämättä enää ole helppo määrittää, mistä tartunta on tullut. Silloin kun tartuntoja on vähän, se työ on paljon helpompaa, Helve kertoo.

THL:n 11. joulukuuta päivitetyn tilaston mukaan eniten altistumisia ja jatkotartuntoja on havaittu peruskouluissa, eli vuosiluokkien 1–9 oppilailla. Vähiten koronatapauksia on raportoitu varhaiskasvatuksessa.

Yhteensä 35 349 oppilasta on altistunut samaisen tilaston mukaan koronavirustartunnalle oppilaitoksessaan. Jatkotartuntoja kouluissa on tapahtunut 446. Koko Suomessa on pandemian alusta saakka raportoitu yhteensä noin 32 000 koronavirustartuntaa, eli kouluissa tapahtuneet jatkotartunnat ovat vain murto-osa kaikista raportoiduista tartunnoista.

Koulussa tapahtuneella jatkotartunnalla tarkoitetaan sellaista tartuntaa, jonka voidaan sanoa saaneen alkunsa koulusta esimerkiksi toiselta oppilaalta koulupäivän aikana.

Koululaiset käsipesulle

Kouluissa tapahtuvia koronavirustartunnalle altistumisia ja jatkotartuntoja hillitään Helven mukaan parhaiten ennaltaehkäisyllä. Käsien pesu, maskisuosituksen noudattaminen ja paikallisviranomaisten ohjeistusten seuraaminen on torjuntatoimissa tärkeää.

– Kyllä riskit kasvavat, jos käsiä ei pestä ja jos ei pidetä huolta, että turvavälejä noudatetaan ja maskeja pidetään, Helve sanoo.

Monet suositukset ja esimerkiksi ohjeistukset maskin käytöstä kouluissa ovat alueellisia riippuen alueen sekä koulun koronavirustilanteesta. Alueen omat viranomaiset päättävät suosituksista.

Jos tartuntatilanne joko koulussa tai ympäröivällä alueella huonontuu nopeasti, vaikeuttaa se koronaviruksen torjuntaa ja tartuntojen jäljitystyötä. Tällaisessa tilanteessa voidaan Helven mukaan poikkeuksellisesti siirtää oppilaat ja henkilökunta etäkouluun, mitä on syksyn aikana tehtykin monin paikoin Suomessa.

Etäkouluun siirtyminen on yleensä viimeinen keino, kun muut torjuntatoimet eivät enää auta.

– Pidetään kaikki tartuntojen torjuntatoimet muistissa siellä kouluissa eikä tulla sairaana kouluun, Helve tiivistää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut