Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Koko elämä imeytyi koronaan – sairaanhoitajien raskas vuosi päättyy koronapotilaiden hoitoon ja huoleen jaksamisesta

Senni Jokimies oli vastaanottamassa Helsingin Kirurgisen sairaalan ensimmäistä koronapotilasta. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Kun moni suomalainen rauhoittuu tänään joulunviettoon, jatkavat työntekoaan muun muassa koronapotilaita hoitavat sairaanhoitajat. Monet yrittävät vaikean vuoden lopuksi huolehtia potilaista ja samalla luoda heille jonkinlaista joulutunnelmaa.

Yksi heistä on Helsingin kirurgisen sairaalan sairaanhoitajana työskentelevä Senni Jokimies, jonka yövuorot päättyvät jouluaattoon.

– Olen sellaisilla mielillä, että se on työtä missä muutkin, ja potilaat ansaitsevat hoitoa. Toivon, että potilaille pystyttäisiin järjestämään erityinen joulu.

Julkisuudessa on nostettu esille huolta siitä, riittävätkö kaikki sairaalapaikat, jos koronatilanne huononee vielä loppuvuotta kohden.

STT:n haastattelemat sairaanhoitajat eivät ole erityisen huolissaan joulusta, vaan pikemminkin sairaanhoitajien yleisestä jaksamisesta pitkän vuoden päätteeksi.

– Uskon, että sairaalapaikkoja on, ja ne eivät lopu kesken. Mutta se huolestuttaa, riittääkö osaavia hoitajia tehohoito- ja koronapaikkoihin, sanoo Helsingin Malmin päivystys- ja valvontaosaston sairaanhoitaja Minna Kuuluvainen, joka aikoo työskennellä joulun ajan muun muassa koronapotilaita hoitamassa.

Myös Jokimies uskoo, että kaikki potilaat tulevat hoidetuksi eivätkä paikat lopu kesken. Enemmän huolta Jokimiehessä herättää, voidaanko kaikille potilaille tarjota sitä, mitä he tarvitsevat. Tähän kuuluu muun muassa henkinen tuki, joka olisi etenkin koronaan sairastuneille tärkeää. Monelle koronaan sairastuminen on pelottava ja vaikea kokemus, jossa eristyksissä olo luo yksinäisyyden tunnetta.

– Moni potilas tarvitsisi keskusteluapua ja haluaisi jutella hoitajien kanssa. Jos on kauhea kiire, kysymys on, ehtiikö jutella, Jokimies pohtii.

"Nyt on sellainen olo, että tämä vain jatkuu"

Kulunut vuosi on ollut todella poikkeuksellinen hoitajille. Jokimies itse siirtyi silmätautien lastenyksiköstä koronahoitajaksi ja oli vastaanottamassa Helsingin Kirurgisen sairaalan ensimmäistä koronapotilasta.

Vuoden aikana hoitajien normaali arki on muuttunut. Hoitajat altistavat itsensä koronatartunnalle töissä, ja työpisteet ja työkaverit vaihtuvat jatkuvasti. Lisäksi koronasta tulee jatkuvasti uutta tietoa, joka vaatii opiskelua. Se on ollut hoitajille kiinnostavaa, mutta myös raskasta.

– On joustettu, venytty ja tehty kaikki, että saataisiin tiimillä asiat maaliin, Jokimies sanoo.

Kuuluvainen kuvaa vuotta myös rankaksi.

– Perustyö on ollut rankempaa, johtuen eristyksestä ja muista toimenpiteistä, joita korona on lisännyt tehtäviin. Vuosi on pitkä aika tehdä töitä, kun on vähän väkeä ja pandemia päällä.

Tilanteen pitkittyminen on vaikeuttanut tilannetta entisestään.

– Syksyllä ei ole enää ollut samanlaista toivoa kuin keväällä. Keväällä ajattelimme, että tämä menee kohta ohi, että tämä on tilapäistä ja jaksetaan muutama viikko. Nyt on sellainen olo, että tämä vain jatkuu, vaikka jossakin vaiheessa tämäkin toki on ohi, sanoo Jokiniemi.

Tilannetta on hankaloittanut myös se, että töitä on vaikea päästä pakoon vapaa-ajallakaan.

– Koko elämä on imeytynyt koronaan. Media tuuttaa joka päivä ulos uutisia aiheesta, ja myös tuttavat haluavat keskustella aiheesta. Minulta kysytään jatkuvasti rokotuksista, miten joudutaan tehohoitoon ja niin edelleen. Koronahoitajana et hoida vain potilaita, vaan koko muu ympäristö on kiinnittynyt siihen, hän sanoo.

Jokimies itse on kertonut jaksavansa ulkoilun ja läheisten voimin. Kuuluvainen taas on pilkkonut lomiaan.

– Tärkeää on muistaa, että elämässä on muutakin kuin korona. Kuuntelen äänikirjoja ja yritän puhua kavereiden kanssa aivan muusta ja sulkea myös uutiset koronasta ulkopuolelle, Jokimies sanoo.

"Ruotsissa ei puhuta kutsumusammatista"

Julkisuudessa on ollut myös esillä, että monet hoitajat ovat harkinneet alanvaihtoa koronan vuoksi. Sairaanhoitajaliiton koronakyselyssä lokakuussa yli puolet vastaajista oli miettinyt alanvaihtoa koronapandemian aikana.

Myös Kuuluvainen ja Jokimies ovat kuulleet kollegoistaan, jotka harkitsevat asiaa. Syynä ei ole ollut vain korona, vaan yleinen alan arvostus ja palkkaus, jossa koronaepidemia on ollut viimeinen silaus.

Kuuluvaisen mukaan Suomessa heijastuu yhä ajatus kutsumusammatista ja ajatusmaailmasta, jota hän kutsuu "lotta-ajatteluksi". Ajatellaan, että sairaanhoitajien tulee uhrautua kansakunnan hyväksi.

– Olen tehnyt aiemmin Tukholmassa töitä, ja siellä palkkani olisi tällä kokemuksella noin 1000 euroa suurempi. Ruotsissa ei myöskään puhuta kutsumusammatista hoitajien kohdalla, Kuuluvainen sanoo.

Hoitajat nostavat esille, että arvostusta tuntuu löytyvän juhlapuheissa ja symboliikassa, mutta ei niinkään palkkapussissa.

– Pelkät siniset valot Finlandia-talolla eivät oikein lämmitä, kun ei niitä ehdi käydä edes katsomassa. Itse näin ne vain televisiosta, Kuuluvainen sanoo viitaten siihen, kun Finlandia-talo valaistiin sairaanhoitajien kunniaksi keväällä.

Erityinen koronalisä toiveissa

Erityisrankan vuoden vuoksi keskusteluun on noussut, että voitaisiinko hoitajille maksaa erityistä koronalisää monien muiden Euroopan maiden tavoin.

Suomessa asiaa on pitänyt esillä muun muassa sosiaali- ja terveysalojen ammattijärjestö Tehy. Tehy on ilmaissut myös huolensa siitä, että kuntien saamasta merkittävästä lisärahoituksesta ei ole muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta ohjattu varoja paikallisesti hoitohenkilöstön palkitsemiseen.

Ajatusta koronalisästä on torpattu muun muassa sillä, että jos koronalisää annettaisiin hoitajille, tulisi sitä antaa myös esimerkiksi opettajille. Hallitus on myös vienyt vastuuta työmarkkinapuolelle toteamalla, että hallitus ei sovi palkoista tai työehdoista.

– On erittäin tärkeää, että tehdään selväksi, että työmarkkinaosapuolet sopivat näistä kysymyksistä. Emme voi lähteä sellaiselle tielle, että poliittisesti lähtisimme huutokauppaan ihmisten palkoista. Se toimisi myös toiseen suuntaan, kommentoi pääministeri Sanna Marin (sd.) asiaa MTV:n uutisten vaalitentissä kuun alussa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko on taas vedonnut työnantajiin, jotta ne nostaisivat koronalisän keskusteluun paikallisessa sopimisessa.

Suomessa joitain yksittäisiä korotuksia onkin tehty paikallisesti tai yksityisissä yrityksissä. Yksityisistä toimijoista Terveystalo on päättänyt maksaa etulinjan henkilöstölleen 500 euron lisäpalkkion.

Oulussa on perustettu koronan vuoksi vapaaehtoinen varallaolorinki, jossa mukana olemisesta maksetaan korvausta 130 euroa kuukaudessa. Itse varallaolo tuottaa 50-prosenttisen varallaolokorvauksen, kun se merkitään työvuorolistaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) taas kertoi tällä viikolla, että se on laajentanut ja korottanut pyhien ajalta maksettavia korvauksia työntekijöille.

Husin tilanne on ollut keskusteluissa, koska se on ollut huolissaan julkisuudessa henkilökunnan riittämättömyydestä ja ehdottanut ratkaisuksi valmiuslain käyttöä, jonka nojalla hoitajia voitaisiin velvoittaa töihin.

Hus yritti joitain päiviä sitten neuvotella työntekijäjärjestöjen kanssa jo aiemmin paikallisesti neuvoteltujen korvausten korottamisesta. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina, mutta HUS päätti silti nostaa ylimääräisen vuoron korvauksen 60 eurosta 85 euroon.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuitenkin moitti ratkaisua blogissaan .

– Työnantaja ei nähnyt mitään tarvetta korottaa hälytysrahaa kymppiä enempää eikä ylimääräisen vuoron korvausta kahtakymppiä enempää. Jouluajan lisätyökorvaus hoitajille olisi siis ollut 10–20 euroa. Tämäkö on oikeasti Husin mielestä kannustin, jolla hoitajia vapaaehtoisesti houkutellaan töihin? hän kirjoitti.

Tehyn mukaan Husin luottamusmiesten toive joulun ajaksi olisi ollut ylimääräisen vuoron korvauksen ja hälytysrahan korottaminen 200 euroon ja 400 euron korvaus, jos työntekijä siirtää tai keskeyttää vapaaehtoisesti vuosilomansa. Tehyn mukaan näin toimitaan jo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

"Suomi on valmiimpi valmiuslakiin kuin pieneen porkkanaan"

Sairaanhoitajat Jokimies ja Kuuluvainen suhtautuvat ajatukseen erillisestä koronalisästä myöhemmin.

– Suomi on mieluummin valmis ottamaan valmiuslain käyttöön, että saisi hoitajat pakotettua töihin, kuin antamaan pienen porkkanan. Se on hullunkurinen ajatus, Jokimies pohtii.

Hänen mukaansa koronaa hoitavat pitäisi jotenkin palkita – jos ei rahallisesti, edes jotenkin muuten.

– Kaikki hoitajat, jotka tekevät tätä työtä, ovat joutuneet pelkäämään ja kohtaamaan hyvin pelokkaita potilaita. Me altistumme työssä kokoajan tälle, emme voi vältellä potilaita tai pitää turvavälejä.

Sairaanhoitajat toivovat, että suomalaiset tekisivät parhaansa koronan torjumiseksi.

– Rajoitukset ovat hyviä, jos niitä noudatetaan. Nyt pitää ajatella, että kyseessä on yksi vuosi ja toimia yhteisen edun eteen. Toivotaan, että kaikki näkisivät vähän vaivaa. Se vähentää meidän työtaakkaamme ja ihmisten kokemaa kurjuutta ja pelkoa, Jokimies sanoo.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut