Korona ruuhkautti lastensuojelun – sijaisperheistä on pula ja alaikäisten vieroitus- ja kuntoutushoitoon kuukausien jono

Tukiperhepalvelun kysyntä on kaksin- tai jopa kolminkertaistunut tämän vuoden puolella. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Hanna Kauppinen / STT

Korona-aika on lisännyt myös lasten ja nuorten pahoinvointia. Huostaanottojen määrä on lisääntynyt kaiken aikaa, ja kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden lukumäärät ovat nousseet. Koronan vaikutusten arvellaan silti näkyvän vasta viiveellä lastensuojelun sijaishuollossa.

– Meillä se on näkynyt sillä tavalla, että tulee selkeästi aiempaa enemmän paikkatiedusteluja kiireellisen perhehoitopaikan tarpeessa olevista lapsista, vaikka tässä on toki myös alueellisia eroavaisuuksia, kertoo sijais- ja jälkihuollon kehittämispäällikkö Tiina Rihti SOS-Lapsikylästä.

Rihdin mukaan kiireelliset sijoitusten palvelupyynnöt on pystytty toteuttamaan jopa tunnin sisällä.

– Lisäksi arviointitoimenpiteitä ei ehkä ole kunnissa pystytty tekemään eli pitkäaikaisten perhehoidon sijoitusten prosessit olivat kevään aikana ja alkusyksystä pidentyneitä tai hitaampia, jopa pysähtyneitä, mutta loppuvuotta kohti mentäessä tilanne on lähtenyt taas nopeutumaan. Huolena onkin ollut, että lasten perhehoidon tarve näkyy viiveellä ja on vasta tulossa.

Myös tukiperhepalvelun kysyntä on kasvanut kevään ja syksyn aikana eniten, kaikkiaan kaksin- tai jopa kolminkertaistunut tämän vuoden puolella.

Tuoretta valtakunnallista vertailevaa tilastoa ei tällä hetkellä ole, sillä kansallinen lastensuojelutilasto päivitetään vain kerran vuodessa, toukokuussa.

Sijaisvanhemmuuskoulutukset toteutuneet

SOS-Lapsikylä sai keväällä selvästi tavallista enemmän yhteydenottoja sijaisperheiksi haluavilta. Alkuhaastatteluiden ja ennakkoarviointien perusteella joukko kuitenkin karsiutui merkittävästi valmennukseen mentäessä.

– Ihmisillä on ollut enemmän aikaa pohtia, mitä he elämältään oikeasti haluavat. Monella on herännyt halu auttaa. Lisäksi korona on aiheuttanut monelle huolta omasta ja perheensä toimeentulosta, ja sijaisvanhemmuus nähdään yhtenä mahdollisena tulonlähteenä, Rihti toteaa.

Pula sijais- ja tukiperheistä vaivaa koko Suomea, eikä valmennuksiin saada riittävästi ihmisiä. Korona ei kuitenkaan ole estänyt rekrytoinnin tai valmennusten järjestämistä, sillä osa rekrytointitapaamisista on pidetty etäyhteyksien avulla. Lisäksi SOS-Lapsikylä on vuokrannut tiloja, jotka ovat riittävän suuria turvavälien noudattamiseksi. Perheissä toteutettavat kotikäynnit on voitu suorittaa suojaimien kanssa.

– Info-webinaarit ovat olleet niin iso menestys, että niistä emme luovu korona-ajankaan jälkeen. On nykymaailmaa, että ihmiset voivat pohtia omalta kotisohvaltaan käsin sijaisvanhemmuutta, Rihti mainitsee.

Lasten ja vanhempien tapaamiset vaikeutuivat

Kun koronatodellisuus keväällä iski päälle, sijaisperheissäkin elettiin kaoottisia aikoja. Kunnat antoivat hyvin erilaisia, keskenään jopa ristiriitaisia ohjeistuksia.

– Alun hämmennyksestä päästiin siihen ajatukseen, että jos kaikki osapuolet ovat terveitä, tapaamiset voivat jatkua. Mutta onhan tämä heijastunut lasten ja vanhempien tapaamisiin, koska aiemminhan he pystyivät tapaamaan toisiaan pienessä nuhassakin, Rihti kertoo.

Rihdin mukaan monet vanhemmat pelkäsivät tartuttavansa lapsiaan ja myös sijaisperheissä oli pelkoa tapaamisista.

– Joissakin perheissä on sijoitettuja lapsia useammasta eri perheestä, tai niissä asuu riskiryhmäläisiä, joten ulkopuoliset kontaktit herättivät pelkoa. Näitä pelkoja käsittelimmekin paljon.

Rihti muistuttaa, että sijaisvanhemmiksi halutaan monenlaisia perheitä, sillä lapsilla on monenlaisia tarpeita.

– Lapsi saattaa tulla sijoitukseen kahden sisaruksen kanssa tai lapsella voi olla allergiaa, erityistarpeita, somaattinen sairaus tai autismin kirjoon kuuluva diagnoosi, eli kaikki sijaisvanhemmat eivät ole soveltuvia kaikille lapsille.

Perhehoitajien vapaat siirtyneet

Keväinen kotikoulu vaati paljon etenkin perheiltä, joissa on sijoitettuna useampia lapsia. Sijaisvanhempien taakkaa lisäsi se, että valtaosin heille kuuluvat vapaapäivät jäivät pitämättä, kerrotaan perhehoitajien etuja valvovasta Perhehoitoliitosta. Perhehoitajalla on oikeus kahden vuorokauden vapaaseen, jos hän on toiminut perhehoitajana 14 vuorokautta kuukaudessa.

– Näitä ei keväällä voitu juurikaan järjestää, jolloin perhehoitajat kokivat tilanteen hyvinkin raskaaksi. Vieläkään vapaita ei ole järjestynyt tarpeeksi, kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta kertoo.

Lehtosaaren mukaan keväällä saatiin paljon yhteydenottoja, joissa kerrottiin lasten ahdistuneisuudesta ja peloista sekä ikävästä vanhempaa kohtaan, jota ei ollut koronan takia päästy tapaamaan. Puheluissa oltiin huolissaan myös tapaamisten aiheuttamista terveysriskeistä varsinkin, jos perheissä oli riskiryhmään kuuluvia.

Syksyn myötä koronaan liittyvät neuvontapuhelut ovat vähentyneet merkittävästi.

Ohjeistuksen puute aiheutti kaaosta

Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät koronarajoitukset tulivat keväällä voimaan nopeasti, mutta valtakunnallisia ohjeita lastensuojeluun ei annettu.

– Tämä tuotti ensimmäisenä minulle päin valtavan epätietoisuuden kuntien lastensuojelusta, että mitä me nyt teemme lasten ja vanhempien tapaamisten kanssa, kertoo lastensuojelusta vastaava erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.

– Aluksi jotkut kunnat kielsivät kaikki tapaamiset hätiköidysti, ja osa laitoksista sulki ovensa, hän mainitsee.

Sitten alkoivat näkyä työpaikoille annetut ohjeistukset, joiden mukaan pienissäkään flunssanoireissa ei töihin saanut mennä.

– Tämän seurauksena ympärivuorokautisissa yksiköissä alkoi ilmetä henkilöstövajetta. Jotta toiminta pystyttiin turvaamaan, lastensuojelun avohuollon työntekijöitä siirrettiin laitoksiin.

Alaikäisten vieroitushoitoon kuukausien jono

Toukokuussa kunnista alkoi tulla Kuntaliittoon viestiä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on selkeästi vähentynyt. Sen uskottiin olevan seurausta siitä, että useimmiten ilmoituksia tekevät koulut olivat kiinni.

– Samaan aikaan osalla teini-ikäisistä päihteidenkäyttö ja pahoinvointi lisääntyivät kovasti. Heti syksyllä alaikäisten vieroitus- ja kuntoutushoidon paikoista oli jo kova pula. Näitä paikkoja nyt jonotetaan kolme tai neljäkin kuukautta.

Lastensuojelu ei ole muuttunut koko koronan aikana etätyöksi, mutta monien lastensuojeluasiakkaiden vanhemmat ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjiä. Nämä palvelut muuttuivat koronan seurauksena monin paikoin etäpalveluiksi, jotka eivät ole tavoittaneet asiakkaita.

– Nyt tarvittaisiin kaikkein eniten jalkautumista perheisiin. Näin voitaisiin kartoittaa koko perheen tilannetta ja nähtäisiin, ovatko vanhemmat pysyneet päihde- ja mielenterveyspalveluiden piirissä ja onko lapsen koulu keskeytynyt. Näiden kotikäyntien määrä laski koronan aikana, kun monet eivät uskaltaneet päästää työntekijöitä kotiinsa, Puustinen-Korhonen kertoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut