Suomen ensimmäiset kakkosvaiheen koronarokotteet on annettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella

Koronarokotetta. AFP / LEHTIKUVA

Lassi Lapintie / STT

Suomen ensimmäiset koronavirusrokotteen toisen vaiheen annokset on annettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella. Kakkosrokotteita annetaan tänään alueella liki 300 annosta, kerrotaan Husin viestinnästä STT:lle.

Koska Suomeen tähän mennessä saatujen rokoteannosten määrä on rajallinen, kakkosvaiheen rokotteiden antaminen osaltaan rajoittaa sitä, kuinka monia uusia rokotussarjoja voidaan aloittaa, kerrotaan Husin viestinnästä. Sen sijaan henkilökunnan määrä ei rajoita rokottamisia.

– Rokotteiden määrä on se rajoittava tekijä tässä. Näin ollen ihan samoilla käytännön järjestelyillä mennään. Eihän se sinällään poikkea, annetaanko ensimmäinen vai toinen rokote, kertoo Husin viestintäpäällikkö Niina Kauppinen.

Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi rokotusta, jotka on määrä antaa päivinä 0 ja 21. Kakkosrokotteen antamista voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmäksi, mutta esimerkiksi Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus on, ettei annosten väli saisi venyä kuutta viikkoa pidemmäksi.

Suomessa tänään saavat kakkosrokotteensa ihmiset, joille aika varattiin jo kolme viikkoa sitten ensimmäisen rokotteen yhteydessä.

Viime viikolla rokotteita oli annettu noin 50 000

Kaksivaiheinen Pfizerin ja Biontechin rokote antaa molempien annosten jälkeen noin 95 prosentin suojan koronavirustaudin vakavilta muodoilta. Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.

Rokotteen vaikuttavana aineena on lähetti-rna:ta (mrna), joka sisältää koronaviruksen pintaproteiinin valmistusohjeen.

Koronarokotteen maailmanlaajuisen jakelun haasteena on ollut se, että rokotteen säilytys vaatii äärimmäisen kylmiä, yli 60 pakkasasteeseen yltäviä ULT-pakastimia. Jääkaapissa rokotteet säilyvät laimentamattomana 5 vuorokautta ja huoneenlämmössä vain kaksi tuntia.

Kaikkiaan rokoteannoksia oli viime viikon keskiviikkoon mennessä annettu Suomessa noin 50 000, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL . Tuoreimmat tiedot annettujen rokotteiden määrästä aiotaan julkaista myöhemmin tänään, joskin viralliset tilastot laahaavat todellisten määrien perässä tiedonvälittämisen hitauden vuoksi.

Rokotusjärjestyksessä ensi sijalla on hoitohenkilöstö, jolla on suurin riski altistua virukselle työssään.

Hauraimpia vanhuksia ei välttämättä rokoteta

Norjassa terveysviranomaiset ovat huolissaan rokotettujen ikäihmisten kuolemista, joita on ollut maassa rokottamisen aloittamisen jälkeen jo 29, kertoi Bloomberg viikonloppuna.

Kaikki Norjassa rokotetut ovat saaneet saman Pfizerin ja Biontechin rokotteen kuin suomalaisetkin. Norjan viranomaiset katsovat, että rokote saattaa olla liian riskialtis yli 75-vuotiaille potilaille, joilla on jo ennestään jokin vakava perussairaus.

Suomessa rokotettaessa tehdään yksilökohtaista riskiarviointia eikä erityisen hauraita vanhuksia välttämättä rokoteta.

– Hyvin hauraille vanhuksille, joille on hoitotahdossakin jo päätetty olla antamatta esimerkiksi influenssarokotetta, on koronarokotus aivan samanlainen, näin hauraalle henkilölle ei sitä anneta, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Kontio kertoo, ettei ole vielä tutustunut tarkasti Norjan tapauksiin, mutta pitää mahdollisena, että rokotetta on annettu jo entuudestaan liian hauraassa kunnossa olleille ihmisille.

– Käsittääkseni ne ovat olleet sellaisia, ettei rokotetta välttämättä olisi heille pitänytkään antaa. Näitä katsotaan tapauskohtaisesti Suomessa esimerkiksi hoivakodeissa ja muuten, että voidaanko antaa rokotetta vai ei, Kontio sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut