Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Konkursseja tulee, mutta suurta konkurssiaaltoa ei ole näköpiirissä, arvioi OP-ryhmä

Kun rokotukset etenevät, alkaa talous niin Suomessa kuin maailmallakin toipua jälleen vahvemmin, OP:ssa arvioidaan. MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Konkurssien määrä nousee tänä vuonna selvästi viimevuotisesta, kun viime vuonna koronapandemiaan liittyvien toimien seurauksena vältetyt konkurssit realisoituvat, OP-ryhmässä arvioidaan.

OP:n ekonomistin Joona Widgrénin mukaan viime vuonna konkurssien määrä jäi noin 500 konkurssia 2010-luvun keskiarvoa vähäisemmäksi.

Jos otetaan huomioon viime vuoden makrotaloudellinen kehitys, konkursseja jäi Widgrénin mukaan viime vuonna tapahtumatta noin 750.

Widgrén arvioi, että nämä noin 750 konkurssia tapahtuvat tänä ja ensi vuonna ja nostavat näiden vuosien konkurssimääriä keskinmääräiseen tasoon verrattuna.

– Sekä tälle että ensi vuodelle kasautuu viime vuonna vältettyjä konkursseja, Widgrén sanoi OP:n tiedotustilaisuudessa.

– Miten ne ajoittuvat ja kuinka paljon niitä tulee, sitä on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida, Widgrén jatkoi.

Widgrén arvioi, että konkurssien määrä saattaa pahimmillaan nousta tänä ja ensi vuonna lähelle vuoden 2009 finanssikriisin lukemia, jolloin Suomessa koettiin lähes 3 300 konkurssia.

Jos viime vuonna tapahtumatta jääneet konkurssit realisoituvat tänä ja ensi vuonna, konkurssien määrä nousee Widgrénin mukaan tänä ja ensi vuonna hieman yli 3 000:een, mikä tarkoittaisi hieman yli 20 prosentin kasvua koronapandemiaa edeltävään aikaan.

– Jos verrataan 90-luvun lamaan, jolloin konkurssimäärät olivat kaksinkertaisia finanssikriisiin nähden, niin sellaisia lukuja ei meidän arviomme mukaan tulla näkemään, Widgrén sanoi.

– Mitään suurta konkurssiaaltoa ei pitäisi olla näköpiirissä, Widgrén summasi.

Muissa maissa samansuuntainen kehitys

Konkurssien määrää pudotti viime vuonna muun muassa konkurssilainsäädännön tilapäinen muutos, jolla muutettiin velkojien mahdollisuuksia hakea yrityksiä konkurssiin. Samaan aikaan myös erilaiset yritystuet ja keväällä tehdyt laajat lomautukset vähensivät konkurssien määrää.

Widgrénin mukaan Suomen konkurssimäärien kehitys ei ole ollut kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellista, vaan monissa kehittyneissä teollisuusmaissa – Ruotsi mukaan lukien – on nähty samanlainen kehitys.

Widgrénin mukaan myös keskuspankkien yhteistyöjärjestö Bank for International Settlement (BIS) on arvioinut konkurssien määrä kasvavan kehittyneissä maissa tänä vuonna noin 20 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna.

Widgrénin mukaan koronapandemian epäsymmetriset vaikutukset eri toimialoille näkyvät myös konkurssien määrissä eri toimialoilla.

– Koska tämä koronakriisi osui nimenomaan palvelusektorille ja korostuneesti matkailu- ja ravintolatoimialoille, niin todennäköisesti konkurssiriski on kasvanut siellä muita enemmän, Widgrén sanoi.

Talous alkaa toipua kun rokotukset etenevät

Suomen talous kasvaa OP-ryhmän ennusteen mukaan tänä vuonna 3,0 prosenttia. Ensi vuonna talous kasvaa OP:n ekonomistien mukaan 2,6 prosenttia.

OP piti ennusteensa tämä vuoden talouskasvusta viime syksyn ennusteen tasolla.

Ekonomistien mukaan talouden kesällä alkanut elpyminen on hidastunut talvella koronapandemian kiristettyä otettaan. Kun rokotukset etenevät, alkaa talous niin Suomessa kuin maailmallakin toipua jälleen vahvemmin, OP:ssa arvioidaan.

Terveystilanteen kohentumisen tuoma noste jää OP:n arvion mukaan kuitenkin melko lyhyeksi. Tämän ja ensi vuoden aikana talouskasvu käy parhaimmillaan yli viiden prosentin vauhdissa, mutta hidastuu ensi vuoden lopulla alle kahteen prosenttiin.

Työmarkkinoilla jo viime vuonna alkanut elpyminen jatkuu niin, että työllisyysaste nousee ensi vuonna 72,6 prosenttiin eli hieman yli vuoden 2019 tason. Työttömyysaste laskee ensi vuonna 7,2 prosenttiin, mikä jää hieman vuoden 2019 6,7 prosenttia korkeammaksi.

– Tämä ja ensi vuosi ovat koronakriisistä toipumisen aikaa. Tämän jälkeen, tai kenties jo ensi vuoden kuluessa koittaa arki, jolloin on sopeuduttava realiteetteihin. Yksi keskeinen huolenaihe on viennin liian pieni osuus kansantuotteestamme, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa.

Maailmantalouden OP-ryhmän ekonomistit ennustavat kasvavan tänä vuonna 5,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut