Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Kirkosta erottiin koronavuonna normaalia vähemmän, mutta jäsenmäärä laski silti – tutkijan mukaan sukupolvien välinen suuri murros on alkanut näkyä

Viime vuoden päätteeksi kirkkoon kuului runsaat 3,7 miljoonaa suomalaista eli noin 68 prosenttia väestöstä. Timo Toivanen / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Kirkosta erottiin vuonna 2020 vähemmän kuin edeltävinä vuosina, selviää kirkon tuoreista jäsentilastoista . Evankelis-luterilaisen kirkon jätti viime vuonna 48 000 suomalaista, kun kolmena aiempana vuonna eronneita on ollut keskimäärin noin 55 500 eli noin kuudennes enemmän.

Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta korostaa kirkon auttavan työn merkitystä koronaepidemian keskellä.

– Kirkko on pystynyt tekemään perustyötään, ja keskeisin tarve näytti kyselyiden perusteella olevan, että kirkko tarjoaa henkistä tukea ja aineellista apua. Se on ehkä vaikuttanut siihen, että aiempaa harvemmat ovat halunneet erota kirkosta, hän sanoo STT:lle.

Eroamisia on voinut myös vähentää kirkkoja koskevan negatiivisen julkisuuden vähäinen määrä. Yleensä kristinuskoon liittyvät kohut aiheuttavat eropiikin, vaikkeivät ne koskisi suoraan kirkkoa.

– Jos ei ollut suurempaa kohua tai hässäkkää, lukema on ehkä normaali vuotta kohden, Salminen pohtii.

Jäsenmäärä laski 50 000:lla

Vaikka muutos edeltäviin vuosiin on selvä, se ei muuta pitkän ajan trendiä. Kirkon jäsenmäärä jatkoi kuitenkin laskuaan, sillä kuolleiden määrä ylitti edelleen kastettujen määrän ja eroajien määrä liittyjien määrän.

Nuorille sukupolville kirkon osallisuus elämän suurissa tapahtumissa ei ole enää itsestäänselvyys.

– Sukupolvien välinen murros on erityisen iso. Se on nyt alkanut näkymään, mikä on ollut tuloillaan pidemmän aikaa, Salminen sanoo.

Viime vuoden päätteeksi kirkkoon kuului runsaat 3,7 miljoonaa suomalaista eli noin 68 prosenttia väestöstä. Vuodessa jäsenmäärä oli vähentynyt noin 50 000 suomalaisella ja kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä noin prosenttiyksikön verran.

Kastettujen osuus kaikista syntyneistä lapsista sekä kirkkohäiden valinneiden osuus kaikista vihityistä selviää kevään aikana, kun tilastotiedot täydentyvät.

Liittymisten lisääntyminen tilastoharha

Kirkkoon liittyneiden määrä lisääntyi myös, mutta tätä Salminen kuvailee tilastoharhaksi. Liittyjistä lähes viidennes on alle 1-vuotiaita. Heidät mukaan luettuna liittyjiä oli runsaat 18 000, kun vuotta aiemmin luku oli 2 000 pienempi.

– Kastetilaisuuksia ei pystytty järjestämään heti. Syntyneet lapset on merkitty ensin väestörekisteriin, jolloin heidät on tilastoissa merkitty kirkkoon myöhemmin liittyneisiin, Salminen sanoo.

Sekä kirkosta eronneista että siihen liittyneistä suurimmat ikäryhmät painottuivat nuoriin aikuisiin. Kirkosta eronneista kolmannes oli 20–29-vuotiaita, kun liittyneistä taas noin neljännes 30–39-vuotiaita.

Koronaoloissa rippikouluja siirrettiin kesältä syyslomille. Normaalisti sesonkiaikaa on kesä, erityisesti kesä- ja heinäkuu. Viime vuoden heinäkuussa rippikoululaisten määrä putosi puoleen edeltävästä vuodesta, mutta lokakuussa rippikoululaisia oli yli nelinkertainen määrä ja jopa enemmän kuin kesäkuussa.

Yli puolet järjestetyistä rippikouluista oli edelleen leirejä, mutta toisaalta päivärippikoulujen määrä lähes tuplaantui.

Salminen ei lähde arvioimaan, jäikö joillakuilla halukkailla rippikoulu käymättä epidemian takia.

– Kirkon kasvatuksen barometrista tiedetään, että mitä pidempi leirijakso on yleensä ollut, sitä tyytyväisempiä siihen on oltu. Mitä enemmän on ollut poikkeusjärjestelyjä, sitä enemmän se on saattanut vaikuttaa leiriläisten kokemaan tyytyväisyyteen rippikoulua kohtaan.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut