Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Korona-aika räjäytti mailapeli padelin suosion Suomessa – kenttiä nousee nyt ympäri maata niin kovaa tahtia, ettei lajiliittokaan tahdo pysyä laskuissa

Padelin harrastajien määrä kolminkertaistui koronavuoden aikana, kerrotaan Suomen Padelliitosta. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Helsingin Messukeskus on ollut korona-aikana enimmäkseen tyhjillään, mutta toissa viikosta lähtien keskuksen halleissa 4 ja 5 on kaikunut lasiseiniin iskeytyvien pallojen ääni. Siellä pelataan padelia, mailapeliä, jonka suosio on syöksynyt ylöspäin raketin lailla viimeisen vuoden aikana.

Padelia pelataan 10 x 20 metrin kokoisella, seinien ympäröimällä kentällä. Pistelasku on sama kuin sisarlajina pidetyssä tenniksessä, mutta eroja on paljon. Omintakeista on esimerkiksi se, että pallo saa pompata kenttää ympäröivistä lasiseinistä ennen kuin sitä lyö.

Mailat ovat myös huomattavasti pienempiä kuin tenniksessä, ja padelia pelataan vain nelinpelinä. Padelista on tullut Suomessa lyhyessä ajassa todellinen trendilaji.

Suomen Padelliiton liittokoordinaattori Visa Korhosen mukaan harrastajia oli vuoden 2020 alussa noin 10 000, mutta vuoden lopussa jo 30 000. Kasvu on jatkunut alkuvuonna kovana.

– Arvioisin, että nyt on 35 000–40 000 aktiivista harrastajaa.

Padel tuotiin Suomeen vuonna 2003, mutta pysyviä kenttiä alkoi nousta vasta 2010-luvun vaihteessa, ja tuntuvampi kasvu alkoi vasta vuoden 2016 jälkeen. Todellinen suosion räjähdys tapahtui kuitenkin korona-aikana, ja Korhonenkin arvioi pandemian avittaneen lajin kasvua.

– Sitä ei pidä missään nimessä väheksyä. Varmasti olemme saaneet hyötyä, koska meillä keskukset ovat pysyneet auki. Laji on siinä mielessä suotuisa, että kenttäalueella on se neljä pelaajaa, ja etäisyydet ovat aina vähintään se puolitoista tai kaksi metriä oman peliparinkin kanssa. Muut harrastukset ovat voineet kärsiä siitä, mikäli lajiominaisuuksiensa johdosta ei ole ollut mahdollisuuksia pitää tarvittavia etäisyyksiä ja turvavälejä.

Espanjassa massojen laji

Padelin suosion kasvu on kansainvälinen ilmiö. Suomessa tullaan jonkin verran perässä Ruotsia, jossa lajin kasvu on ollut vielä nopeampaa. Korhosen mukaan padelin harrastajamäärät Ruotsissa kasvoivat viime vuonna sadoillatuhansilla.

Padel on kehitetty Meksikossa, ja Euroopassa lajin mahtimaa on Espanja. Messukeskuksen padelkenttien takana on Espanjassa asuva hotelliyrittäjä Ville Palola, joka alkoi harrastaa padelia pian sen jälkeen, kun hän muutti maahan seitsemän vuotta sitten.

– Huomasin että kenttiä on paljon, kilometrin välein on jollakin taloyhtiöllä kenttä, ja monilla hotelleilla on kenttiä. Jo viisi vuotta sitten sillä oli enemmän harrastajia kuin jalkapallolla, se pysäytti, Palola kertoo.

– Töiden jälkeen on ollut kiva käydä kavereiden kanssa pelaamassa. Olen pitänyt padelia sellaisena vastapainona arjelle. Olen huomannut että se on tosi kiva liikuntamuoto, siinä tapaa ystäviä ja tulee huomaamatta urheiltua.

Padelharrastuksesta lähti myös idea tuoda padelkenttiä Messukeskukseen. Kun Palola oli syksyllä käymässä Suomessa, hän ei saanut kaveriensa kanssa padelvuoroa, ja huomasi että pääkaupunkiseudulla kysyntä ylitti tarjonnan.

– Se lähti ihan omakohtaisesta tarpeesta. Sitten mietin, että ketkä kärsivät koronasta niin, että heillä olisi tyhjiä tiloja. Lentoyhtiöt tulivat ensimmäisenä mieleen. Soittelin lentoyhtiökavereille, ja he sanoivat että muuten kyllä, mutta hallit ovat täynnä lentokoneita. Sitten tuli jossain vaiheessa Messukeskus mieleen.

Alkuvaiheessa Messukeskuksessa on kahdeksan padelkenttää. Padelia on tarkoitus pelata Messukeskuksessa ainakin elokuuhun saakka.

Iäkkäätkin pelaavat

Pelkkä koronapandemia ei selitä padelin suosiota, sillä laji oli kasvanut esimerkiksi Ruotsissa nopeasti jo ennen koronavuotta. Lajissa miellyttää monia esimerkiksi matala aloituskynnys.

– Jos vertaa tennikseen, padel on matalan kynnyksen lajia ja aluksi ehkä helpompaa päästä hyvään pelirytmiin sekä saada toistoa pienemmän tilan ja kentän ympärillä olevien seinien myötä. Tenniksessä tarvitsee varmasti alussa enemmän käsitystä tekniikkaan, liikkumiseen ja pelikäsitykseen, Padelliiton Korhonen taustoittaa.

– Padelissa on aina vastaavasti mahdollisuus, että kun pallo menee kerran ohi, pystyy jatkamaan sitä peliä. Vaikkei olisi koskaan aiemmin mitään mailapeliä harrastanut, on heti aloituksesta asti mahdollista saada hyviäkin palloralleja käyntiin, hän jatkaa.

Lajin myös sanotaan sopivan kaikenikäisille, ja Ville Palola suosittelee sitä sellaisille ihmisille, jotka haluavat itselleen pitkäaikaisen harrastuksen.

– Espanjassa on kiva nähdä, kun sellaiset seitsemänkymppiset ja kahdeksankymppiset naiset ja miehet pelaavat padelia. Liikkuma-alue on sen verran maltillinen, jos vertaa esimerkiksi tennikseen, että sitä pystyy pelaamaan vaikka ei enää fyysisesti pysty räväkästi pomppimaan.

Sosiaalista toimintaa

Vaikka padelia verrataan paljon squashiin, joka aikanaan nousi bisnesväen trendilajiksi, on padel Korhosen mielestä hengeltään hieman erilainen.

– Tämä on enemmän sitä, että pelataan vauvasta vaariin ja yhdessä kavereiden ja perheen kanssa, tietysti kilpailutoiminta erikseen.

Latinalaisessa Amerikassa ja Espanjassa padel on monen perheen yhteistä ajanvietettä.

– Tämä on rakennettukin Meksikossa alun perin sosiaaliseksi ja yhdistäväksi lajiksi, jota pystyy pelaamaan vaikka jonkun fiestan yhteydessä perheen, lasten ja isovanhempien kanssa, Korhonen kertoo.

Sekä Korhonen että Palola korostavat padelin sosiaalista ulottuvuutta. Koska peliä pelataan neljän hengen porukoissa, sosiaalisuus on tärkeä osa lajia.

– Ennen peliä jo alkaa se sosiaalinen kanssakäyminen, sitten pelataan se tunti puolitoista ja vaihdetaan ajatuksia siinä pelin välissä ja pelin jälkeen. Se on vahvasti myös sellainen sosiaalinen kohtaaminen, Palola sanoo.

Padelkenttiä jo noin 250

Suomessa padelia pystyy pelaamaan tällä hetkellä 65–70 paikkakunnalla. Kenttiä oli vuodenvaihteessa Padelliiton tilastojen mukaan 206, mutta kasvu on ollut vain parissa kuukaudessa niin kovaa, että nyt niitä on jo noin 250.

Korhosen mukaan hän kuulee useamman kerran viikossa uusista kenttäprojekteista, ja liitosta kysytään usein mitä padeliin tarvittavien olosuhteiden rakentaminen vaatii. Suunnitteilla on tällä hetkellä noin 150 uutta kenttää.

Korhonen uskookin, että lajin suosio jatkaa kasvuaan myös korona-ajan jälkeen.

– Sen eteen tehdään päivittäin työtä. Haluamme kehittää erityisesti junioritoimintaa, koska heissä on kuitenkin tulevaisuus. Näen, että kun se pyörä on lähtenyt liikkeelle, sitä on vaikea pysäyttää.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut