Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Hallitus keskusteli valmiuslain neljän eri pykälän käytöstä – päätöksiä perjantaina

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan tilanteen pahentumista on ennakoitu jo pidemmän aikaa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Sanna Nikula / STT

Hallituksen tavoitteena on päättää valmiuslain käyttöönottoasetuksista perjantaina, jonka jälkeen ne annetaan eduskunnalle.

Hallitus linjasi asiasta keskiviikon koronaneuvotteluissa, joissa se keskusteli neljän pykälän käytöstä. Valtioneuvoston kanslia kertoi neuvotteluiden päätyttyä, että käyttöönottoasetusten valmistelua jatketaan.

Tiedotteen mukaan keskustelut liittyivät sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sote-yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräaikojen joustoihin. Tähän liittyvät pykälät olivat käytössä jo viime keväänä.

Sen sijaan uusina lisäyksinä mukana ovat myös valmiuslain pykälät 106 ja 107, joiden käyttömahdollisuuksista on kiistelty viime aikoina. Hallitus ilmoitti niiden käyttöön ottamisesta soveltuvin osin jo maanantaina poikkeusolojen toteamisen yhteydessä, mutta vetäytyi suunnitelmasta oikeusoppineilta saamansa kritiikin jälkeen.

Vastoin hallituksen saamaa lainopillista ohjausta niiden soveltamista ei pidetty mahdollisena ilman itse valmiuslain käyttöä. Hallituksen näkemyksien mukaan tiettyjä pykälissä olevia säännöksiä olisi ollut välttämätöntä alkaa soveltaa heti poikkeusolojen toteamisen jälkeen.

Kiistellyt pykälät koskevat hallintoviranomaisten viestintää ja viranomaisten toimivaltaan liittyvien kiistojen ratkaisemista poikkeusoloissa.

Terveydenhuollon kantokyky huolena

Hallitusneuvos Arno Liukko valtioneuvoston kansliasta täsmensi ennen neuvotteluja STT:lle, että lakipykälien sisälläkin täytyy harkita tarkkaan, mitä säännöksiä otetaan käyttöön ja mitä ei. Liukko kommentoi lain käyttöä yleisesti, ei hallituksen mahdollisia suunnitelmia.

– Perustuslakivaliokunta teki viime keväänä selväksi, että täytyy hyvin tarkkaan harkita, että otetaan käyttöön vain se, mikä on täysin välttämätöntä, hän sanoi.

Viime kevään poikkeusoloissa otettiin käyttöön muun muassa valmiuslain pykäliä, joilla voitiin puuttua terveydenhoidon työntekijöiden vuosilomiin ja irtisanomisaikaan ja pidentää heidän työaikaansa.

Myös Uudenmaan eristäminen tapahtui valmiuslain nojalla. Tänä keväänä julkisuudessa on ollut esillä ulkonaliikkumiskiellon mahdollisuus. Valmiuslain pykälän 118 nojalla voitaisiin tilapäisesti kieltää tai rajoittaa oikeutta "oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella".

– Jos joudutaan sellaiseen tilanteeseen, että liikkumista syystä tai toisesta jouduttaisiin rajoittamaan, joudutaan katsomaan sitä mitä tuo sanamuoto mahdollistaa, Liukko sanoi.

Kaikilla rajoitustoimilla pyritään takaamaan, että terveydenhuollon kantokyky säilyy. Viime viikolla Hus ennusti, että tehohoitopotilaiden määrä kääntyy selvään kasvuun seuraavan kahden viikon ajaksi.

Hallitus valmis muuttamaan rokotusjärjestystä kuntavaalien takia

Hallitus on valmis muuttamaan rokotusjärjestystä niin, että kevään kuntavaaleissa kotiäänestystä suorittavat vaalitoimitsijat saavat koronarokotteen.

Hallituksen keskiviikkoisissa neuvotteluissa tehdyllä linjauksella varaudutaan siihen, että vaalit käydään ajallaan huhtikuussa. Rokotusjärjestyksen muuttaminen vaatii vielä asetusmuutoksen.

Sen lisäksi kunnat huolehtivat riskiryhmiin kuuluvien ja yli 70-vuotiaiden vaalitoimitsijoiden rokottamisesta hyvissä ajoin, todetaan hallituksen tiedotteessa.

Kevään kunnallisvaaleissa kotiäänestykseen ilmoittautuvien määrän ennakoidaan nousevan. Kotiäänestykseen voivat ilmoittautua myös korona-altistuksen vuoksi karanteeniin määrätyt henkilöt.

Ministerit vetosivat välttämään kontakteja

Hallituksen ministerit vetosivat keskiviikkona ennen neuvotteluja suomalaisiin koronarajoitusten noudattamiseksi.

Suomessa raportoitiin keskiviikkona lähes 800 uutta koronavirustartuntaa, mikä on jälleen epidemian aikainen uusi ennätys. Tämä ei kuitenkaan monen ministerin mukaan tullut yllätyksenä.

– Tässä on useita viikkoja varoiteltu siitä, että tautitilanne tulee pahenemaan. Meillä on nyt muitakin kuin Husin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin) alue, joissa on aika isoja ongelmia, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi toimittajille.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että tilanteen ennakoidun pahenemisen vuoksi hallitus on ilmoittanut sulkutilasta, jonka on tarkoitus alkaa maanantaina.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puolestaan vetosi kohtaamisten vähentämiseen.

– Hallitus voi suojella suomalaisia ottamalla näitä rajoituksia käyttöön, mutta viime kädessä suojelemme toinen toistamme vain noudattamalla näitä rajoituksia, tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko sanoi.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut