Koronapandemia keskeytti myös ahkerasti eri puolilla maailmaa kiertäneen paavi Franciscuksen matkustamisen. Toista vuotta kestänyt Vatikaanissa pysyttely päättyy ensi perjantaina, kun 84-vuotias katolisen kirkon johtaja nousee jälleen lentokoneeseen.
Määränpää on tällä kertaa hyvin poikkeuksellinen: sodan ja väkivallan runtelema muslimienemmistöinen Irak. Huoli omasta turvallisuudesta tai koronaviruksesta ei ole saanut Franciscusta, joka on rokotettu koronaa vastaan, perumaan matkaa.
– Minä olen kärsivien ihmisten paimen, paavi perusteli lähtöä tämän kuun alussa.
Franciscus näyttää onnistuvan siinä, mistä hänen edeltäjänsä vain haaveilivat. Johannes Paavali II:n vierailusta ei päästy yhteisymmärrykseen maan silloisen johtajan Saddam Husseinin kanssa. Benedictus XVI taas ei voinut ottaa vierailukutsua vastaan turvallisuustilanteen takia.
Benedictuksen mukaan hänen seuraajansa matka Irakiin on tärkeä mutta myös hyvin vaarallinen.
– Seuraan Franciscuksen mukana rukouksillani, hän kertoi Corriere della Sera -lehden haastattelussa.
Abrahamin jäljillä
Paaveja ei vedä Irakiin kristittyjen suuri määrä. Saddamin hallinnon aikana heitä arvioidaan olleen maassa ehkä 1,5 miljoonaa. Väestönkasvun, sotien ja uskonnollisten ryhmien vihapidon sekä viimeksi Isis-äärijärjestön vainojen jälkeen määrä on supistunut ehkä vain 250 000:een eli alle prosenttiin maan koko väestöstä.
Tästä huolimatta julisteet Bagdadin ja muiden Irakin kaupunkien kaduilla toivottivat paavin tervetulleeksi jo hyvissä ajoin ennen vierailun alkamista.
Irakin suurin kristitty kirkkokunta on kaldealaiskatolinen kirkko, jota johtava Babylonian patriarkka Louis Seko oli ehdottanut Franciscukselle vierailua Irakiin pian tämän virkaanastumisen jälkeen.
Kristittyjen määrä voi olla Irakissa vähäinen, mutta heidän historiansa on lähes yhtä pitkä kuin itse kristinuskonkin. Osassa maan kristittyjä yhteisöjä käytetään yhä arameaa eli kieltä, jonka uskotaan olleen myös Jeesuksen äidinkieli.
Uskontojen historiassa voidaan toki peruuttaa vielä pari tuhatta vuotta kauemmaskin. Paavi Franciscuksen on määrä vierailla ensi lauantaina muinaisen Urin kaupungin alueella. Täältä "Kaldean Uurista" oli Raamatun mukaan kotoisin Abraham – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin patriarkka, jonka kerrotaan lähteneen muinaisesta Babyloniasta kohti Kanaaninmaata joskus vuoden 2100 eaa. paikkeilla.
Urissa Franciscuksen on määrä osallistua eri uskontokuntien yhteiseen tilaisuuteen.
– (Paavin) matka halki Irakin on äärimmäisen tärkeä. Ei vain kristityille, vaan kaikille irakilaiselle, arvioi Mosulin kaldealaiskatolinen arkkipiispa Najeeb Michaeel uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Sivilisaatioiden kohtaaminen
Historiallisilla paikoilla käynnit eivät kuitenkaan ole Franciscuksen vierailun päätarkoitus. Matkan motoksi valittu lainaus Matteuksen evankeliumista, "Te olette kaikki veljiä", ei viittaa vain kristittyihin vaan myös muslimeihin ja muihin uskontokuntiin. Idän ja lännen sivilisaatioiden yhteentörmäyksen sijaan paavi on puhunut sivilisaatioiden kohtaamisesta.
Kaikkien veljeys oli otsikkona myös Franciscuksen viime syksynä julkistamassa paavillisen kiertokirjeessä, joka pohjautui osin hänen aiempaan tapaamiseensa suurimaami Ahmad al-Tayyebin kanssa Arabiemiraateissa.
Yhdessä tämän sunnimuslimien tärkeän johtajan kanssa Franciscus allekirjoitti julistuksen, jonka mukaan "inhimillinen veljeys" koskettaa kaikkia ihmisiä. Tätä veljeyden sanoman kantavuutta paavi pääsee testaamaan Irakissa vierailunsa kenties mielenkiintoisimmassa tapaamisessa shiiojen vaikutusvaltaisen johtajan suurajatollah Ali al-Sistainin kanssa.
Uskonnolliset johtajat kohtaavat toisensa shiiojen pyhimpiin paikkoihin kuuluvassa Najafissa.
Irakin valtionjohtoa Franciscus tapaa Bagdadissa jo perjantaina matkansa aluksi.
Stadionmessu Erbilissä
Irakin vähiin huvenneiden kristittyjen pääosa asuu maan pohjoisosassa kurdialueella sekä Niniven tasangolla, jota Isis terrorisoi vuosina 2014–16. Kristittyjen ohella hirmutekojen kohteeksi joutuivat pohjoisessa muun muassa jesidit.
Monet alueen kirkot ovat raunioina tai pahoin vaurioituneita, ja niitä on vierailun alla mahdollisuuksien mukaan siivottu tai korjattu. Kristittyjen tunnelmat paavin vierailun alla ovat ristiriitaiset. Mosulin arkkipiispan Michaeelin mukaan ulkoisen puitteet eivät ole olennaisia.
– Tärkeintä on ilo, joka tulee sydämiimme, koska tämä ei ole vain pelkkä vierailu. Tämä on hengellinen hetki, hän sanoi AFP:lle.
Erbilin stadionilla sunnuntaina pidettävästä ulkoilmamessusta tullee koko vierailun suurin tapahtuma, vaikka väkijoukkojen kokoa pyritään vierailun aikana muuten vahvasti rajoittamaan koronatartuntojen välttämiseksi.
Kurdialueen Erbilissä toimivat myös Irakissa OIR-operaation koulutustehtävissä olevat suomalaissotilaat.
Odotukset matalalla
Siinä, missä osa Irakin kristityistä iloitsee paavin vierailusta konkreettisena todistuksena siitä, ettei heitä ole unohdettu, eivät toiset odota Franciscuksen käynnin poikivan juuri mitään muutoksia.
– Paavi on kuin enkeli, joka saapuu Irakiin, mutta kuinka monta paholaista hän täältä löytää? Rauhan mies tapaa sotaherroja. Miten hän voisi muuttaa heitä? kyselee Erbilissä asuva Haval Emmanuel AFP:n haastattelussa.
Hän arvelee, että Irakissa vielä jäljellä olevat kristityt olisivat hekin jo aikaa sitten lähteneet maasta, jos vain olisivat pystyneet.
Emmanuelin tytär laulaa kuorossa, jonka on määrä toivottaa Franciscus tervetulleeksi Erbiliin.
– Me odotamme paavia, mutta emme odota paljoa hänen vierailultaan, Emmanuel tiivistää.