EU:n hiilitulleista toivotaan vaikuttavaa työkalua osaksi kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan, mutta edessä on monimutkainen lainsäädäntötyö mekanismin toteuttamiseksi.
EU-parlamentti on tällä viikolla äänestänyt omasta alustavasta kannastaan asiaan. Äänestystulokset päätöslauselmasta julkaistaan illalla Suomen aikaa.
Päätöslauselman luonnoksessa korostettiin hiilitullimekanismin kansainvälistä roolia ja sitä, että ilmastotavoitteiden lisäksi huomioon on otettava EU:n talouden kilpailukyky.
Yksityiskohtiin ja varsinaiseen lainsäätämiseen päästään sitten, kun komissio on antanut asiasta oman esityksensä. Komission odotetaan julkistavan esityksensä kesällä.
Hiilivuoto kuriin
Yksinkertaistetusti hiilitullimekanismilla olisi tarkoitus estää niin sanottua hiilivuotoa ja painostaa EU:n ulkopuolisia toimijoita vähentämään päästöjä.
Hiilivuodolla tarkoitetaan sitä, että EU:n kiristäessä omia ympäristövaatimuksiaan runsaspäästöinen teollisuus siirtyy EU:n ulkopuolelle. Tällöin EU:n päästöluvut voivat näyttää paremmilta, mutta maailmanlaajuisesti päästöongelma ei ratkea.
Käytännössä EU alkaisi siis kerätä tullimaksuja EU:hun tuotavien tuotteiden ja materiaalien valmistuksessa syntyneiden hiilidioksidipäästöjen perusteella.
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa ja viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja hiilitullimekanismin toteuttamisesta. Todennäköisesti EU joutuu tasapainottelemaan toteutettavuuden ja tehokkuuden välillä.
Esimerkiksi yksittäisille aloille rajattu mekanismi olisi todennäköisesti helpommin toteutettavissa, mutta sen vaikutukset jäisivät pienemmiksi.
Laaja hiilitullimekanismi voisi olla ilmastovaikutuksiltaan tehokkaampi, mutta siihen liittyy riski esimerkiksi muiden maiden vastatulleista.
Ei keppihevosta
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) pitää itsestään selvänä, että mekanismin täytyy istua Maailman kauppajärjestön WTO:n pelisääntöihin.
– Olisi hyvä saada hiilitullimekanismi globaaliksi, eli kaikki WTO-maat olisivat siinä mukana, Pietikäinen sanoo.
Hän korostaa, että ilmastotavoitteita ei voi käyttää keppihevosena protektionismin lisäämiseksi.
Pietikäinen huomauttaa, että kaikki eivät ole olleet innoissaan kaavaillusta mekanismista, koska se tietää muutoksia ja voi nostaa hintoja. Hän ottaa esimerkiksi terästä käyttävän teollisuuden, joka tällä hetkellä voi ostaa esimerkiksi halpaa kiinalaista terästä.
– Silloin kun meille tulee mekanismi, jonka pitääkin tasoittaa tätä markkinaa, niin kyllä se myös tarkoittaa, että teräksen maailmanmarkkinahinta nousee.
Myös SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pitää tärkeänä, ettei hiilitullimekanismi lisäisi protektionismia.
Hän toivoo, että lopulta päästäisiin tilanteeseen, jossa pystyttäisiin arvioimaan avoimesti globaalissa tuotantoketjussa tuotettujen tuotteiden ja tavaroiden hiilijalanjälkeä.
– Mutta kuinka se järjestelmä saadaan rakennettua, niin se ei ehkä onnistu yhdessä yössä tai yhdessä paketissa, Kumpula-Natri sanoo.
Kumpula-Natri on pääosin tyytyväinen parlamentin alustavaan kannanottoon joitain yksityiskohtia lukuun ottamatta. Pietikäinen kuvailee kannanoton olevan "aika ok", mutta muistuttaa, että komission esitys on vasta tulossa.
Laaja koalitio olisi vahva
Viimesyksyisessä tutkimuksessa pidettiin todennäköisempänä sitä, että mekanismi kohdistettaisiin ensin rajattuun joukkoon päästöintensiivisiä tuontituotteita ja toimisi näin signaalina EU:n suunnasta.
Tutkimushanketta vetänyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tero Kuusi kertoo, että yhdeksi ongelmaksi tutkimuksessa havaittiin se, että hiilitullimekanismilla voi olla taipumus jakaa markkinoita: yhdellä puolella käytäisiin kauppaa runsaspäästöisillä tuotteilla ja toisella puolella vähäpäästöisillä tavaroilla. Tämä voisi heikentää mekanismin vaikuttavuutta.
Toisaalta syksyllä julkaistun tutkimuksen jälkeen Yhdysvalloissa on vaihtunut presidentti, ja maan suhtautuminen ilmastotoimiin on muuttunut myönteisemmäksi, mikä antaa mahdollisuuksia vahvemman maailmanlaajuisen hiilitullimekanismin luomiseen.
– Mitä suurempi koalitio on niitä maita, jotka pyrkivät kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, sitä helpompi on painostaa, esimerkiksi hiilitulleilla, niitä maita, jotka eivät piittaa asiasta, Kuusi sanoo.