Britannia aikoo kasvattaa ydinkärkiensä määrää ja pitää Venäjää aktiivisena uhkana itselleen, sanotaan tiistaina julkistetussa linjauksessa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Selvityksen mukaan Britannialla olisi vuosikymmenen lopussa enimmillään 260 ydinkärkeä, kun niiden määrän piti vuonna 2010 tehdyllä päätöksellä laskea 180:een.
– Historia on osoittanut, että demokraattiset yhteiskunnat ovat avoimen ja pysyvän kansainvälisen järjestyksen vahvimpia tukijoita. Jotta voisimme olla avoimia, meidän on oltava myös turvassa, sanoi pääministeri Boris Johnson selvityksen esipuheessa.
Johnsonin mukaan Britannian ydinpelotteen parantaminen kuuluu osana hallituksen puolustuspanostukseen, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.
– Tämä osoittaa liittolaisillemme Euroopassa ja myös muualla, että he voivat aina luottaa Britanniaan sellaisissa tilanteissa, joilla todella on merkitystä.
Ilmoitus ydinpelotteen vahvistamisesta herätti välittömästi vastalauseita niin ydinaseriisunnan kannattajissa kuin oppositiossa. Työväenpuolueen johtajan Keir Starmer ihmetteli, mitä strategista tavoitetta ydinkärkien lisääminen palvelee.
Johnsonin mukaan Yhdysvallat pysyy Britannian tärkeimpänä liittolaisena eikä maan sitoutuminen Nato-yhteistyöhön horju.
Kiina "haastaja", mutta yhteistyötäkin tarvitaan
Raportin mukaan Aasian merkittävät valtiot, kuten Intia, Japani ja Etelä-Korea, sekä kehittyvät taloudet, kuten Indonesia ja Vietnam, ovat erittäin merkityksellisiä Britannian taloudelle, turvallisuudelle ja halulle tukea avoimia yhteiskuntia.
Vaikka Kiinaa kuvataan raportissa järjestelmätason "haastajaksi", hallitus muistuttaa, että yhteistyö Kiinan kanssa on tärkeää monissa kansainvälisissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Avointen ja kauppaa käyvien yhteiskuntien on oltava tekemisissä Kiinan kanssa ja oltava myös avoimia Kiinan kaupalle ja sijoituksille. Samalla on kuitenkin varottava käytäntöjä, joilla on haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen, raportissa sanottiin.
Britannian ja Kiinan välejä on viime aikoina kiristänyt erityisesti Kiinan toiminta Hongkongissa.
Yhteistyöstä Venäjän kanssa raportti maalaa synkän kuvan.
– Venäjä tulee pysymään akuuteimpana suorana uhkana Britannialle. Siihen saakka kunnes suhteen sen hallintoon paranevat, tulemme aktiivisesti torjumaan ja puolustautumaan uhkakuvien koko kirjoa vastaan, raportissa sanottiin.
Tiistain selonteko on ensimmäinen, jossa Britannia asemoi itseään kansainvälisessä politiikassa EU-eron jälkeen. Johnsonin mukaan Britannia tavoittelee rakentavaa suhdetta unioniin jääneiden maiden kanssa, mutta pääministeri totesi samalla EU-eron antaneen Britannialle lisää toimintavapautta.