Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Hollannin ovensuukyselyt näyttävät voittoa pääministeri Rutten puolueelle – äänestysaktiivisuuden arvioidaan olleen 81 prosenttia

Rutte kuvaili olevansa varovaisen optimistinen, kun hän kävi äänestämässä maan hallintokaupunki Haagissa. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Hollannissa parlamenttivaalien ovensuukyselyjen mukaan pääministeri Mark Rutten VVD-puolue on saamassa jälleen suurimman puolueen aseman. Rutten vaalivoitto vaikutti melko varmalta jo etukäteen, sillä VVD-puolue johti vaaleja edeltäneitä gallup-kyselyjä selvin luvuin.

Hollannin yleisradioyhtiö NOS:n teettämän ovensuukyselyn mukaan VVD olisi saamassa 36 edustajaa 150-paikkaiseen edustajainhuoneeseen.

Toiseksi suurimmaksi puolueeksi 27 paikalla olisi nousemassa keskustavasemmistolainen D66.

Oikeistopopulistinen vapauspuolue olisi ovensuukyselyn mukaan menettämässä kolme paikkaa verrattuna edellisiin vaaleihin ja jäämässä 17 paikkaan.

Ovensuukyselyn mukaan kaikkiaan 17 puoluetta olisi saamassa paikkoja edustajainhuoneeseen. NOS:n mukaan puolueiden lukumäärä olisi tämän toteutuessa suurin sitten vuoden 1918.

Lopullisia tuloksia ei vielä ole, ja ovensuukyselyn virhemarginaali on kaksi paikkaa suuntaansa.

Erityisjärjestelyjä pandemian vuoksi

Ovensuukyselyn toteuttanut Ipsos arvioi äänestysaktiivisuuden olleen paikallista aikaa iltayhdeksään mennessä 82,6 prosenttia. Hollannin edellisissä parlamenttivaaleissa neljä vuotta sitten äänestysaktiivisuus oli lopulta 81,9 prosenttia.

Koronaviruspandemian vuoksi vaalien äänestysaikaa oli tällä kertaa pidennetty. Varsinainen vaalipäivä oli keskiviikko, mutta osa äänestyspaikoista avasi ovensa jo maanantaina, jotta äänestys pystyttiin järjestämään koronaturvallisesti.

Pandemiatilanteen vuoksi oli tehty erilaisia erikoisjärjestelyjä: esimerkiksi yli 70-vuotiaille oli annettu mahdollisuus postiäänestykseen.

Koronapandemia hallitsi myös vaalien alla käytyjä keskusteluja ja vei huomiota muilta aiheilta, mikä saattoi vaikuttaa esimerkiksi laitaoikeiston Geert Wildersin johtaman vapauspuolueen äänimäärään.

Asetelma oli varsin erilainen kuin neljä vuotta sitten, jolloin maahanmuutto oli merkittävä teema, ja Wildersin haaste Rutten VVD:lle nähtiin paljon suurempana.

Rutten suosio kesti hallituksen kaatumisen

Rutte on johtanut Alankomaita vuodesta 2010 alkaen. Hänen VVD-puolueensa kannatus pomppasi selväsi koronapandemian alussa noin vuosi sitten, ja suosio on enimmäkseen säilynyt.

Ruttea kutsutaan myös teflon-pääministeriksi, sillä niin sujuvasti hän on onnistunut selviämään erilaisista kriiseistä.

Tammikuussa Rutten hallitus kaatui skandaaliin, kun paljastui, että tuhansia vanhempia oli syytetty väärin perustein lastenhoitokustannuksiin tarkoitettujen tukien väärinkäytöstä. Hallitus jatkoi toimitusministeristönä vaaleihin asti, eikä kriisistä jäänyt ratkaisevaa kolhua Rutten suosioon.

Kaatuneessa hallituskoalitiossa olivat VVD:n lisäksi konservatiiviset kristillisdemokraatit (CDA) ja kristillinen liitto (CU) sekä keskustavasemmistolainen D66-puolue.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut