Helsingissä lauantaina järjestettyjen koronarajoitusten vastaisten mielenosoitusten jälkeen on herännyt kysymys muun muassa siitä, miksi poliisi ei hajottanut satojen ihmisten joukkoa.
Helsingin poliisikomentaja Lasse Aapio nostaa tässä esiin työturvallisuuskysymyksen.
– Jos ruvetaan kovin väkisin porukkaa hajottamaan, niin poliisi on vielä rokottamatta. Tietenkin tartunnan riskikin on olemassa, Aapio sanoo STT:lle.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toteaa myös sähköpostitse STT:lle, että työturvallisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että poliisin henkilöstö on rokottamatonta.
– Helsingin poliisilaitoksen valittu linja näytti siinä mielessä onnistuneen, että mielenosoitus sujui rauhanomaisesti ilman esimerkiksi väkivaltaisuuksia, ja se on hyvä asia. Mielenosoitus myös saatiin päättymään rauhanomaisesti, Kolehmainen toteaa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kaikki yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty.
Poliisi alkaa tutkia, kuka on syyllistynyt rikoksiin
Helsingin poliisilaitos on tehnyt koronarajoituksia vastustaneista mielenosoituksista rikosilmoituksen.
– Huomenna alamme tutkia, kuka on syyllistynyt rikoksiin eli rikkonut kokoontumisrajoituksia, Aapio kertoo.
Aapion mukaan poliisi pyrki edistämään sitä, että jokainen saa kertoa ja ilmaista mielipiteensä asioista.
– Tätä vapautta pyrittiin toteuttamaan siinä tilanteessa. Osan osalta meni ihan hyvin, kun katsoo joukkoa ylhäältä päin. Oli turvavälejä ja muita. Mutta sen porukan osalta, joka oli lähimpänä puhujapönttöä, tällä hetkellä voimassa olevat ohjeet ja säännökset eivät toteutuneet, hän sanoo.
Järjestäjien kanssa neuvoteltiin etukäteen
Tapahtumien järjestäjien kanssa poliisi kävi Aapion mukaan etukäteen neuvotteluja. Niissä tuli esille, että kuuden hengen ryhmissä ollaan ja että näitä ryhmiä voi isolla alueella olla useampia yhtä aikaa.
Alun alkaen poliisille oli tehty ilmoitus kahdesta erillisestä mielenilmauksesta, mutta ne yhdistyivät tapahtumien edetessä.
Kaiken kaikkiaan ilmoitettuja tapahtumia oli Aapion mukaan kymmeniä.
– Järjestäjän vastuut eivät tässä toteutuneet, koska suurta osaa järjestäjistä ei koskaan löytynyt tai he eivät ilmoittautuneet paikalle.
Muutamien järjestäjien kanssa poliisi keskusteli, mutta nämä eivät Aapion mukaan pystyneet pitämään joukkoaan kurissa.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esikunnasta viestitettiin STT:lle, että vastuuviranomainen eli poliisi hoitaa asiasta (koronarajoituksia vastustavasta mielenosoituksesta) tiedottamisen.
Lokakuussa poliisi käytti kaasusumutetta Elokapina-liikkeen mielenosoittajia vastaan Helsingin Kaisaniemessä, kun nämä eivät totelleet poliisin käskytystä. Valtakunnansyyttäjän toimisto ilmoitti lokakuun puolivälissä, että poliisin toiminnasta aloitetaan esitutkinta.
Kesäkuussa poliisi puolestaan kehotti järjestäjiä lopettamaan Black Lives Matter -mielenosoituksen liiallisen väkimäärän takia. Julkisten kokoontumisten ja tapahtumien maksimihenkilömäärä oli tuolloin 500 henkeä, mutta Senaatintorille oli saapunut noin 3 000 osallistujaa.