Finnairin , Kemiran ja Amer Sportsin kaltaisten suurten suomalaisyritysten joukkoon on muutamassa vuodessa liikevaihdolla mitattuna ponnistanut teknologiayhtiö Uros . Firma on saanut julkisuutta paitsi sponsoroituaan tamperelaista Uros Live -areenaa, myös valtavan kasvunsa ansiosta. Viimeksi yhtiö nousi otsikoihin tällä viikolla, kun se kertoi siirtävänsä pääkonttorinsa Suomesta Sveitsiin ja suunnittelevansa listautumista pörssiin.
Yhtiön vuoden 2019 tilinpäätöksessä ilmoittamaa 2,65 miljardin liikevaihtoa ei kuitenkaan kannata verrata suoraan monen muun toimialan menestysfirmoihin. Liikevaihdon kokoa selittää, ettei yhtiön liikevaihtoon lasketa mukaan pelkästään sen itse tuottamien palvelujen arvoa. Liikevaihtoon lasketaan myös sen omia palveluita monin kerroin arvokkaammat muilta ostetut laitteet, jotka kulkevat yhtiön läpi.
Uroksen bisnes rakentuu niin kutsutun esineiden internetin eli IOT-palveluiden ympärille. Yhtiöllä on sopimukset lukuisten teleoperaattorien kanssa ympäri maailmaa, ja merkittävä osa liiketoimintaa on yksinkertaistettuna se, että yhtiö lisää asiakaskumppaniyritystensä laitteisiin pääsyn nettiin.
– Jos laitevalmistaja haluaa, että sen kodinkoneet kytketään esimerkiksi heidän omaan järjestelmäänsä, se voi ostaa meiltä palvelun. Se tarkoittaa sitä, että laitteisiin lisätään meillä esimerkiksi virtuaalinen sim-kortti. Jos vaikka aasialainen laitevalmistaja lähettää laitteita 150 maahan, laite kytkeytyy sitten nettiin kun siihen kytketään sähköt päälle missä päin maailmaa vain, yhtiön pääomistaja Jyrki Hallikainen sanoo STT:lle.
Hallikaisen mukaan näin valmistaja voi esimerkiksi tietää, missä päin maailmaa laitteita on käytössä ja voi kerätä esimerkiksi tietoja laitteiden vikaantumisesta.
Liikevaihdosta suurin osa on laiteostoja
Suomalaisesta hallinnointiyhtiöstä ja lukuisista tytäryhtiöistä koostuvan konsernin palvelut muuttuvat rahaksi tytäryhtiöissä ympäri maailmaa. Hallikaisen mukaan tytäryhtiöt raportoivat liikevaihdon kussakin maassa kyseisen maan kirjanpitosääntöjen mukaisesti, jotka vaihtelevat maittain.
Konsernitasolla liikevaihto ilmoitetaan Suomessa yhtiön bruttoperiaatteeksi kutsumalla tavalla.
– Teemme tilinpäätöksen Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Me siis ostamme meidän laitetoimittajiltamme laitteita. Laitteet ovat meille raaka-aineita. Ne kirjataan ostoina kirjanpitoon, ja jalostamme niitä laittamalla niihin ohjelmistoja. Laitamme tähän meidän jalostusarvomme ja meidän katteemme päälle. Sitten laitteet myydään jakeluverkostomme kautta. Meidän jalostusarvomme 2,6 miljardin liikevaihdosta on noin 200 miljoonaa.
Vielä vuoden 2018 tilinpäätöksessä todettiin, että Uros ostaa laitteen, lisää siihen oman tuotteensa ja myy sen takaisin samaiselle laitevalmistajalle, mutta tämä on Hallikaisen mukaan kirjattu tilinpäätökseen väärin.
Yhtiön kasvutahti on ollut kova, sillä kun Uros raportoi tällä viikolla toimittamassaan tilinpäätöksessä, että sen liikevaihto ylitti jo 2,65 miljardia euroa ja liikevoitto ennen veroja yli 170 miljoonaa euroa, vielä vuonna 2016 konserni oli tappiollinen ja liikevaihto vain kymmeniä miljoonia.
Tilinpäätösten mukaan voitot eivät kuitenkaan näy yhtiön kassassa vaan ne on kirjattu saamisiksi eli esimerkiksi asiakkaiden velaksi yhtiölle. Saamisia oli vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan vuoden lopussa yli 330 miljoonaa euroa ja kassassa reilut 500 000 euroa. Tämä on Hallikaisen mukaan täysin normaalia, sillä laskuissa on maksuaika, eivätkä rahat ehdi tulla yhtiön kassaan tilinpäätöksen tekohetkellä.
Tilintarkastus puuttuu, uhkasakko päällä
Yhtiön vuoden 2019 tilinpäätösluvut saatiin nähtäväksi vasta tällä viikolla, kun yhtiö toimitti konsernitilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Hallikaista vastaan oli maaliskuun alkupuolella käynnistetty uhkasakkomenettely myöhästymisen takia. Tilinpäätös on allekirjoitettu kesäkuussa 2020, ja siitä puuttuu edelleen tilintarkastajan allekirjoitus. Puuttuvasta allekirjoituksesta kertoi aiemmin Kauppalehti .
Uhkasakko on Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan edelleen voimassa puuttuvan tilintarkastuskertomuksen takia.
– Syynä tälle myöhässä olemiselle on koronapandemia. Kun me toimimme globaalisti, joissakin maissa koronavirustilanne on vaikuttanut niin rajusti, että tilinpäätökseen tarvittavien tietojen saaminen on viivästynyt. Tilintarkastus on lähes valmis. Tiettyjä tietoja pitää vielä saada, Hallikainen sanoo.
Jos Uros ei edelleenkään toimita puuttuvia papereita, PRH määrää uhkasakon maksettavaksi. PRH:n lakimies Jussi Huolmanin mukaan sen jälkeen PRH harkitsee uhkasakon asettamista muille Uroksen hallituksen jäsenille.
Uros on perheyhtiö, jonka hallituksessa on pääomistaja Jyrki Hallikaisen lisäksi tällä hetkellä Uros-konsernin toimitusjohtaja Jerry Raatikainen, sillä Hallikaisen tytär Unna Hallikainen jätti hallituksen viime vuoden viimeisenä päivänä. Osakeyhtiölaki kuitenkin edellyttäisi, että yhtiön hallituksessa on vähintään kolme henkilöä.
– Jos Sveitsissä kirjettä ei noudeta, meidän pitää pohtia onko perusteltua asettaa uhkasakko hallituksen toiselle jäsenelle. Vai meneekö yritys poistomenettelyyn? Huolman sanoo.
Myös perhepiiriin kuuluva Raatikainen asuu Sveitsissä. Poistomenettely tarkoittaisi käytännössä yhtiön lakkauttamista.
Veden analysointi ja monitorointi iso bisnes
Hallikainen kertoo, että esimerkiksi kodinkoneisiin lisättävä Connect-palvelu on yhtiön liiketoiminnan ydin. Sen lisäksi yhtiö tekee järjestelmiä esimerkiksi vesien ja nesteiden analysointiin sekä monitorointiin.
Yhtiön mukaan se on saanut jalansijaa vesibisneksestä Venäjällä. Se kertoo, että sillä on 150 miljoonan euron arvoinen sopimus venäläisen asiakkaan kanssa. Hallikainen sanoo, että Suomessa yhteistyötä on tehty esimerkiksi entisen Jyväskylän Energian, nykyisen Alvan kanssa. Hallikainen ei avaa tarkemmin, missä kaikkialla yhtiö on vesibisneksessä mukana, mutta sanoo että yhtiön tuotteita on mukana veden jakelussa alueella, joka kattaa satoja miljoonia ihmisiä.
– Sense-nimisellä tuotteella voimme esimerkiksi mitata puhtaan veden tuotantoa ja veden laatua. Me olemme kehittäneet älykkään sensorin, joka laitetaan veden tai minkä tahansa nesteen yhteyteen. Sensori on kiinni meidän pilvipalvelussa, lähettää mittauskohteesta tietoja ja pilvipalvelu tulkitsee tiedot. Tulokset lähetetään asiakkaan haluamaan paikkaan. Tekee laskentaa siellä ja siirtää tulokset kyseisen asiakkaan haluamaan muotoon ja paikkaan.
Sen lisäksi yhtiöllä on toinenkin vesibisnekseen liittyvä tuote, Flow.
– Se perustuu siihen, että vesiverkostossa on antureita ja mittareita, jotka lähettävät tietoa vesilaitokselle esimerkiksi putkistossa tapahtuneista vuodoista.
Firma pyörii pienellä henkilökunnalla
Vuoden 2019 lopussa yhtiöllä oli vain 60 työntekijää, ja palkkoja maksettiin sivukuluineen reilut neljä miljoonaa euroa. Firman palkkalistoilla on Hallikaisen mukaan tänä päivänä vajaat sata työntekijää, mikä on pieni määrä yhtiön talouslukuihin nähden. Tosin Hallikaisen mukaan tytäryhtiöt käyttävät paikallisia palveluntarjoajina esimerkiksi asennuksissa. Suurin osa työntekijöistä on Oulussa, jossa yhtiön tuotekehitys tapahtuu.
– Me olemme rakentaneet skaalautuvan bisneksen. Kun tähän IOT-alustaan liitetään lisää asiakkaita, asiakaslisäykset eivät tuo meille lisää henkilökuntaa vaan lisää voittoa. Asiakkuuksia voidaan lainausmerkeissä monistaa lisäämättä henkilökuntaa.
Yhtiön työntekijöiden palkat eivät ole tilinpäätösten ja verotietojen mukaan merkittävästi nousseet vuodesta 2018 vuoteen 2019, vaikka yhtiö teki vuonna 2018 jo 120 miljoonaa voittoa muutaman kymmenen työntekijän voimin. Hallikaisen mukaan tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta palkitsemisesta, sillä yhtiö palkitsee työntekijöitään myös optioilla.
– Yhtiöllä on 100 miljoonaa osaketta, ja yhtiöllä on mittava optio-ohjelma. Tällä hetkellä meillä on 16 miljoonaa osake-optiota, joilla voi palkita meidän työntekijöitämme. Karkeasti seitsemäsosa yhtiön omistuksesta siirretään tulevaisuudessa yhtiön työntekijöille, se on aika runsaskätinen optiojärjestelmä, Hallikainen sanoo.