Romanian ja Moldovan kieli- ja kulttuurisuhteet ovat tiiviit, mutta naapurimaiden välillä on yksi merkittävä ero. Romania on ollut vuodesta 2007 osa Euroopan unionia, Neuvostoliiton hajottua itsenäistynyt Moldova taas ei.
Jo toista vuotta jatkuva koronapandemia on omalta osaltaan konkretisoinut EU:n ulkorajan merkitystä. Moldovassa pistettiin ensimmäiset koronarokotteet vasta maaliskuun alussa, jolloin rokottaminen oli ollut EU:n alueella jo pitkään täydessä vauhdissa.
Toistaiseksi Moldova on varmistanut rokotteita vain muutamalle prosentille väestöstään, paljolti kiitos Romanian lahjoitusten, kun taas rajan toisella puolella on rokotettu pian kolme miljoonaa romanialaista.
Suomessa ja monessa muussa unionimaassa parjatut EU:n yhteiset rokotehankinnat nähdäänkin Romaniassa huomattavasti myönteisemmässä valossa.
– Jos Romania ei olisi EU:n jäsen, sille olisi varmasti ollut paljon vaikeampaa hankkia rokotteita, sanoo Sorin Ionita ajatushautomo Expert Forumista.
Yhtä ja samaa pandemiaa ilman aaltoja
Romanian pääministeri Florin Citu on myös kiitellyt komission rokotehankintoja, joiden avulla vältettiin "kaaos" ja rokotteiden päätyminen korkeimman tarjouksen tekevälle maalle. Ääni kellossa on siten ollut EU:n suhteen paljon myönteisempi kuin toisissa itäisissä jäsenmaissa, esimerkiksi Puolassa tai Unkarissa.
Pienestä moldovalaisesta Leovan kaupungista on matkaa Romaniaan vain rajalla virtaavan Prut-joen vastarannalle, mutta koronatilanteessa ero on huomattava.
– Meillä ei ole ollut niin kutsuttuja tautiaaltoja. Pandemia vain kasvoi ja jatkaa kasvamistaan, kertoo kaupungin sairaala johtava Andrei Malasevschi.
Hänen mukaansa tilanne on toivoton, koska rokotteet olisivat ainoa toivo, mutta niitä ei toistaiseksi ole riittävästi – vain reilut 100 000 annosta yli 3,5 miljoonan asukkaan maassa.
Pääkaupungissa Chisinaussa teho-osastoa yhdessä maan suurimmista sairaaloista johtavan lääkärin Adrian Beliin mukaan nykyisillä rokotemäärillä ei voida vielä suunnitella edes kaikkien riskiryhmässä olevien rokottamista, koko väestöstä puhumattakaan.
Politisoituneet rokotteet
Moldovan terveydenhuoltojärjestelmä oli kovilla jo ennen koronaa, koska monet koulutetut sairaanhoitajat ja lääkärit ovat lähteneet parempien ansioiden perässä töihin EU:n alueelle. Erityisesti naapurimaa Romania veti heitä sen jälkeen kun terveydenhoidon palkat siellä nousivat selvästi vuonna 2018.
Moldovaan jääneet lääkärit ja hoitajat ovat olleet jaksamisensa äärirajoilla, kun koronakurimus vain jatkuu ja jatkuu. Chisinaulaislääkäri Beliin mukaan asiat olisivat paljon paremmin, jos Moldova kuuluisi EU:hun "kuten suuri enemmistö kansasta unelmoi".
Moldovalaisten EU:hun haikailun yhteydessä on toki hyvä muistaa, ettei rajanaapuri Romaniakaan ole ollut millään muotoa valopilkku koronatilanteessa unionin alueella. Koronaan kuolleiden määrässä naapurimaat ovat melkein yhtä synkässä tilanteessa: pienen Moldovan noin 5 000 kuollutta vastaa väkilukuun suhteutettuna osapuilleen Romanian vajaata 24 000:tta kuolemantapausta.
Neuvostoliiton hajoamisen myötä itsenäistyneessä Moldovassa tilannetta sekoittaa entisestään rokottamiskysymyksen politisoituminen. EU-mielisen presidentti Maia Sandun ilmoitus pyrkiä saamaan maahan mahdollisimman pian venäläistä Sputnik V -rokotetta sai heti aikaan kiivasta keskustelua.
Toisaalta joillain venäläismielisillä Moldovan alueilla karsastetaan Astra Zenecan rokotetta ja halutaan odottaa nimenomaan Sputnikin saapumista.
– Meillä on ongelma, jos jotkut sairaalat eivät halua käyttää Euroopassa valmistettua rokotetta, koske he haluavat venäläisen, sairaalan johtaja Malasevschi sanoo.