Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Rokotteen antamaa suojaa on vaikea itse havaita, mikä tekee haittavaikutusten sietämisestä vaikeaa – "Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään väestötasolla"

Rämetin mukaan koronaviruspandemia ja sen taltuttamiseksi kehitetyt rokotteet ovat niin lähellä jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat paljon juuri siksi. Timo Heikkala / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg / STT

Rokotteiden antama suoja tauteja vastaan ei tunnu yhtä käsinkosketeltavasti tavallisen kaduntallaajan elämässä kuin esimerkiksi tulehduskipulääkkeen päänsärkyä taltuttava vaikutus. Rokotteiden tauteja torjuva hyöty nähdään oikeastaan vasta väestötasolla, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Rokotteen hyödyn sijasta sen haittavaikutukset voivat olla hyvinkin käsinkosketeltavia, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai kuumeilua.

– Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään sitten väestötasolla, joka tekee sen, että sietokynnys rokotteen haitoille on hyvin vähäinen, Rämet toteaa.

Kun päänsärky vaivaa, nappaavat useat kivunlievitykseksi tulehduskipulääkkeen miettimättä mahdollisia haittavaikutuksia sen kummemmin. Lääke vie säryn mennessään ja luo tunteen siitä, että se on hyödyllinen ja toimii.

Suomessa tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, esimerkiksi ruoansulatuskanavan verenvuoto tai maksavaurio, aiheuttavat kuitenkin useita kuolemiakin vuosittain.

– Kun päätä särkee, niin riskin ajatteleminen jää, kun hyöty koetaan niin konkreettisena. Siinä tilanteessa harva kyseenalaistaa, onko Buranaa mielekästä käyttää vai ei, vaikka siihen kiistatta liittyy haittavaikutuksia. Se tekee tämän dilemman, pohtii Rämet.

Tulehduskipulääkkeiden lisäksi Rämet mainitsee esimerkiksi hormonaaliset ehkäisyvalmisteet. Myös niitä käytetään runsaasti, vaikka niiden aiheuttamat lukuisat haittavaikutukset, kuten esimerkiksi veritulppariski, ovat hyvin ihmisten tiedossa.

Myös koronatautiin liittyy verenhyytymishäiriöitä

Rokotteissa lähtökohtana on Rämetin mukaan se, että ne ovat mahdollisimman turvallisia, jotta niitä voidaan antaa suurelle ihmisjoukolle. Käyttöön hyväksyttyjä rokotteita seurataan jatkuvasti ja mahdollisiin havaittuihin haittavaikutuksiin puututaan nopeasti.

Rokotusohjelmaan hyväksyttyjen rokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

– Tähän perusrokotuskonseptiin suomalaisilla on tosi vahva luotto, Rämet kertoo.

Euroopan lääkevirasto EMA on kertonut, että Astra Zenecan koronarokotteeseen yhdistetyn vakavan verenhyytymishäiriön yleisyys on noin yksi tapaus sataatuhatta rokotettua kohden. Rokote on kuitenkin äärimmäisen tehokas vakavan koronataudin ehkäisyssä, kerrottiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta aiemmin. Myös vakavaan koronatautiin liittyy muun muassa veren hyytymishäiriöitä.

Rämetin mukaan koronaviruspandemia ja sen taltuttamiseksi kehitetyt rokotteet ovat niin lähellä jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat paljon juuri siksi.

– Tämä rokote on niin konkreettinen asia. Rokottamattomana sitä toivoo, että se vapauttaisi omaa elämää ja huolta. Kun sen rokotteen saisi, se olisi niin tärkeä asia, Rämet pohtii.

– Kun on tullut tämä havainto, että meillä on yksi haittavaikutus luokassa yksi sataatuhatta kohden, että sellaisen signaalin pystyy havaitsemaan, niin sehän tarkoittaa, että tämä seuranta rokotteiden osalta nykyään toimii todella hyvin.

Tautiriskin suuruus vaikuttaa haittavaikutusten sietokynnykseen

Rokotteen, kuten muidenkin lääkkeiden, käyttöönottoa edeltää aina pohdinta sen hyödystä suhteessa mahdollisiin haittavaikutuksiin. EMA ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat linjanneet, että koronarokotteen hyödyt ovat suuremmat kuin tiedetyt haittavaikutukset.

Viranomaisten hyväksynnän jälkeen jokainen tekee valmisteen käytöstä omat arvionsa.

– Tehdään riskinarviointia, oli se tulehduskipulääkkeistä tai ehkäisyvalmisteista tai alkoholinkäytöstä tai mistä tahansa, minkälaisia riskejä niihin liittyy ja millaisia riskejä me olemme valmiita ottamaan ja mitä riskejä emme ole valmiita ottamaan, sanoo Rämet.

Minkä tahansa lääke- tai rokotevalmisteen haittavaikutusten sietoon vaikuttaa Rämetin mukaan se, kuinka suurena riskinä itselleen ihminen pitää mahdollista tautitartuntaa.

Kuvitellaan esimerkiksi, että verenvuototauti ebolaa vastaan olisi kehitetty kaikkialla saatavissa oleva rokote. Hengenvaarallisen taudin saaminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mikäli ei satu liikkumaan alueella, missä tautia esiintyy. Rokotteen ottaminen ei välttämättä olisi Suomessa mielekästä, vaikka tauti on todella vaarallinen jos sen sattuu saamaan.

Ebolarokotteen ottamista Rämet vertaa koronavirusrokotteen ottamiseen: halukkuuteen vaikuttaa se, kuinka todennäköistä koronataudin saaminen on.

– Ja sehän on nyt Suomessa hyvin todennäköistä, koska jos emme saa tautia kuriin, sehän leviää hyvin nopeasti, jolloin riski taudin saamiseen alkaa olla hyvin suuri, Rämet toteaa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut