Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontuu tänään pohtimaan mahdollisia jatkotoimia Astra Zenecan koronarokotteen käytössä. Asialistalla ovat paitsi mahdolliset muutosehdotukset rokotteen ikärajoihin myös se, miten menetellään niiden ihmisten suhteen, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokotuksen Astra Zenecan rokotteella.
Saksassa ja Ranskassa on jo päätetty, että toinen rokotusannos annetaan rna-rokotteella. Esimerkiksi Modernan sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteet ovat rna-rokotteita, kun taas Astra Zeneca on adenoviruspohjainen rokote.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja KRARin sihteeri Hanna Nohynek sanoi eilen, että vielä ei ole riittävästi tieteellistä tietoa kahden erilaisen koronarokotteen yhdistelmästä.
Eri maissa erilaisia ikärajoja Astra Zenecan rokotteelle
KRARin asiantuntijat pohtivat siis myös mahdollisia muutosehdotuksia Astra Zenecan koronarokotteen ikärajoihin. Toistaiseksi Suomessa on voimassa THL:n linjaus, jonka mukaan Astra Zenecan rokotteen käyttö jatkuu ainakin toistaiseksi 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinin laukaiseman verihiutaleiden vähyyden.
Eri maissa on asetettu erilaisia ikärajoituksia Astra Zenecan rokotteen käytölle. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa rokotetta annetaan yli 60-vuotiailla. Belgiassa rokotetaan Astra Zenecalla vain yli 55-vuotiaita ja Australiassa yli 50-vuotiaita. Australiassa rokotetaan kuitenkin myös alle 50-vuotiaita, jos rokotettava itse niin haluaa.
Britanniassa puolestaan Astra Zenecan rokotetta ei tällä hetkellä suositella alle 30-vuotiaille, kun vaihtoehtoisia rokotteita on olemassa.