Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

STT:n tiedot: Ruokaravintoloille kaavaillaan hankalilla tautialueilla täyssulun jälkeen pidempiä aukioloja kuin baareille

Täyssulku on päättymässä 18. huhtikuuta eli sunnuntaina. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Susanna Jääskeläinen / STT

Ruokaravintoloille on STT:n tietojen mukaan tulossa hankalimmilla korona-alueilla baareja, pubeja ja yökerhoja pidemmät aukioloajat, kun ravintolat avautuvat täyssulun jälkeen.

Täyssulku on päättymässä 18. huhtikuuta eli sunnuntaina. Parhaillaan valmistelussa on kuitenkin asetus uusista, täyssulkua edeltäneitä tiukemmista rajoituksista, jotka voidaan ottaa käyttöön niillä alueilla, joilla tautitilanne on vaikein.

Anniskelu voisi uusien rajoitusten mukaan päättyä jo kello 17. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, voivatko monet päivällisen tarjoiluun keskittyneet ruokaravintolat avata oviaan sulun jälkeen lainkaan.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti tähän huomiota mietinnössään viime viikolla ja edellytti muun muassa eri ravintolatyyppien eriyttämistä.

STT:n tietojen mukaan hallituksen lähtökohtana on, että ruokaravintolat saavat olla auki vähän myöhempään kuin alkoholitarjoiluun keskittyneet, mutta tarkat kellonajat ovat vielä auki.

Ravintolat auki nyt kuudessa maakunnassa

Ravintolat ovat tälläkin hetkellä auki kuudessa maakunnassa eli Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Näilläkin alueilla ovat voimassa rajoitukset, joiden mukaan anniskelun on päätyttävä kello 22 ja sulkemisaika on tuntia myöhemmin. Ruoka- ja alkoholitarjoiluun keskittyvät ravintolat on jo eriytetty siltä osin, että näillä alueilla ruokaravintoloissa saa olla käytössä korkeintaan 75 prosenttia asiakaspaikoista ja muissa korkeintaan 50 prosenttia asiakaspaikoista.

Uusissa, tiukemmissa rajoituksissa paikkarajoitukset ovat laskemassa ruokaravintoloiden osalta enintään puoleen ja alkoholitarjoilun keskittyneiden osalta enintään kolmasosaan.

Alueet, joita kireämmät rajoitukset koskevat, päätetään tautitilanteen mukaan. Hallituksen tavoitteena on purkaa ravintolarajoituksia hallitusti niin, että niitä voitaisiin portaittain keventää kesää kohti eikä missään vaiheessa tarvitsisi lähteä kiristämään uudelleen.

"Pitäisi saada vähintään 21 asti aukioloa"

STT:n haastattelemien ravintola-alan toimijoiden mukaan on olennaista, että kannattavuuden kannalta merkittävä päivällismyynti mahdollistettaisiin ruokaravintoloille.

– Vaikka siellä olisi asiakaspaikkarajoituksiakin, mutta kyllä niiden pitäisi saada vähintään kello 21 asti aukioloa, jotta normaali liiketoiminta mahdollistuisi myös päivällisravintoloille, sanoo SOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjujohtaja Harri Ojanperä.

Hänen mielestään olisi aiheellista myös harkita terassien vapauttamista vauhdikkaammin Britannian mallin tapaan.

– Miksei voisi ulkotarjoilua myös avata jo vähän enemmän ja mahdollistaa siellä myös iltaruokailua ja muuta. Minusta tämä on vielä hallitukselta aika kategorista ja aika isolla työkalulla kategoristen kovien rajoitusten tekemistä, kun tuntuu, että olisi mahdollista mennä vähän hienovaraisemmillakin instrumenteilla ja alaa avaten paremmin eteenpäin ja siitä huolimatta pitää tartuntaluvut kurissa.

NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että iltatoiminnan mahdollistaminen ruokaravintoloille olisi korostuneen tärkeää nyt kun lounasmarkkinaa ei ole etätöiden vuoksi.

– Tässä olisi nyt reilumpaa pitää ravintolat kiinni niin kauan kuin tilanne ei mahdollista niiden avaamista, maksaa kohtuulliset korvaukset yrittäjille ja sitten avata ravintolat näillä kello 22:n rajoituksilla kun koetaan, että se on hyvä vaihtoehto, Vikström sanoo.

MaRan kysely: Yli neljännes pelkää konkurssia

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa kertoi tiistaina, että alan yrityksistä konkurssia pelkää jo yli neljännes.

Kyselyn mukaan konkurssiuhan alla seuraavan puolen vuoden aikana kertoo olevansa 28 prosenttia alan yrityksistä, kun viime kuun kyselyssä vastaava luku oli 24 prosenttia. Luku on järjestön kyselyissä noussut tasaisesti viime kesästä, jolloin se oli 10 prosenttia.

Järjestö vaatii neljättä kustannustukikierrosta, josta suurten ja keskisuurten yritysten maksimituki nostettaisiin 10 miljoonaan euroon. Aiemmilla hakukierroksilla enimmäissumma on ollut puoli miljoonaa euroa. Kustannustuen kolmas hakukierros alkaa huhtikuun lopulla, ja siinä tukikatto on nostettu miljoonaan euroon.

MaRa toivoo, että ravintolaruuan arvonlisävero alennettaisiin viiteen prosenttiin vuoden ajaksi. Järjestö toivoo asiasta hallitukselta päätöstä ensi viikon kehysriihessä.

Järjestön toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan keino auttaisi saamaan rahoja työntekijöiden palkkojen ja muiden laskujen maksuun, kun rajoitustoimia puretaan ja työntekijöitä kutsutaan takaisin töihin. MaRan mukaan keino kohtelisi yrityksiä kilpailuneutraalisti ja olisi hallinnollisesti yksinkertainen toteuttaa.

– Ravintolaruoan sekä matkailuun, majoitukseen ja tapahtumiin liittyvien arvonlisäverojen alentaminen olisi nopea keino saada yritysten kassoihin rahaa palkkojen ja muiden laskujen maksuun, Lappi sanoo tiedotteessa.

Tällä hetkellä ravintola- ja ateriapalveluiden alv-kanta on 14 prosenttia ja majoituspalveluiden 10 prosenttia.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut