Saksan korkein oikeus katsoo, että Berliinissä käyttöön otettu viiden vuoden mittainen vuokrien jäädytys on laiton. Berliinin viime vuonna säädetty "Mietendeckel" eli vuokrakatto on osavaltion toimi pääkaupungin asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.
Korkeimman oikeuden mukaan vuokrien sääntely kuuluu liittovaltion, ei osavaltioiden toimivaltaan. Vuokrakatosta valittivat kristillisdemokraattien ja liberaalien kansanedustajat, jotka ovat vähemmistössä vihreiden ja vasemmistopuolueiden hallitsemassa Berliinissä.
Vuokrakaton piti olla sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken valtti syksyn liittopäivävaaleissa.
Kiinteistöala vastusti vuokrakattoa tiukasti ja sanoi sen vähentävän investointeja Berliiniin ja johtavan näin pahenevaan asuntopulaan.
Berliini oli kauan Saksan "köyhä mutta seksikäs" kaupunki, jonka edulliset vuokrat ja asumiskustannukset houkuttelivat taiteilijoita ja boheemin elämäntavan ystäviä asukkaiksi. Kymmenen vuoden aikana vuokrat ovat nousseet kaksinkertaisiksi, kun kuumina käyvät työmarkkinat kasvattivat muuttoaaltoa kaupunkiin.
Osavaltion lailla vuokrien korotukset kiellettiin vuoteen 2025 asti, minkä jälkeen korotukset olisi rajattu 1,3 prosenttiin vuodessa. Joitakin erityisen korkeita vuokria määrättiin laskettaviksi väliaikaisesti ja rajoituksia rikkoville vuokranantajille saatettiin langettaa jopa puolen miljoonan euron sakkoja. Rajoitukset koskivat noin 1,5 miljoonaa asuntoa.
Korkeimman oikeuden päätös merkitsee, että vuokralaisilta voidaan nyt vaatia rästivuokria.
Berliinin asuntomarkkinoilla vuokraaminen on selvästi yleisempää kuin omistusasunnossa asuminen. Vain reilut 18 prosenttia kaupungin neljästä miljoonasta asukkaasta asuu omistusasunnossa. Osuus on yksi Euroopan alimmista.