Rajavartiolaitos kiirehtii määrärahan ja tilausvaltuuden saamista uusille valvontalentokoneille. Tämä on edellytys sille, että vanhenevien Dornier 228 -koneiden korvaajat saadaan suunnitellusti käyttöön vuonna 2025.
Rajavartiolaitos on selvittänyt tietopyynnöillä vaihtoehtoja koneiden korvaajiksi. Myös tarjouspyyntöjä on jo valmisteltu, mutta niiden lähettämiseen ei voida edetä ennen määrärahan ja tilausvaltuuden myöntämistä.
MVX-hankejohtajan, prikaatikenraali Jari Tolppasen mukaan päätöksen lykkääntyminen tulevasta kesästä esimerkiksi vuodella merkitsisi myös uusien koneiden käyttöönoton lykkääntymistä.
– Päätöstä ei tulisi viivyttää, sillä näiden (Dornier-)koneiden luotettavuus on jo nyt heikentynyt teknisten vikojen vuoksi. Vuosittain useita kymmeniä lentosuorituksia peruuntuu siitä syystä, että koneita ei saada vikojen vuoksi käyttöön. Meillä ei ole täyttä varmuutta siitä, että koneet olisivat käytettävissä silloin kun jotain vakavaa erityisesti tuolla merialueella tapahtuu, Tolppanen sanoo.
– Korona-aika on osoittanut meille kaikille, mikä merkitys viranomaisen toimintakyvyllä on kriisissä, hän lisää.
Tietopyyntövastauksia 14 konetyypistä
Kaksi Dornier-konetta ovat palvelleet raja- ja merivalvontatehtävissä jo 25 vuotta. Rajavartiolaitoksen selvitysten mukaan kiinteäsiipisiä koneita ei voi korvata muilla menetelmillä tai järjestelmillä, kuten lennokeilla tai helikoptereilla.
Vaikka Rajavartiolaitoksella tuntuu oleva kiire saada MVX-hanketta eteenpäin, ei sen tiellä pitäisi olla ylivoimaisia esiteitä. Valvontalentokoneiden uusiminen on kirjattu Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kannattaa hanketta, eikä hankejohtaja Tolppanenkaan tiedä omien sanojensa mukaan ketään, joka koneiden uusimista varsinaisesti vastustaisi.
Dorniereille on kertynyt keskimäärin 250 lentopäivää vuodessa. Vuosina 1997–2020 niistä havaittiin merellä lähes tuhat öljypäästöä. Kotimaan lisäksi Dornierit ovat osallistuneet 19:ään Euroopan rajanviraston Frontexin operaatioon Välimerellä. Seuraava keikka etelään on sovittu ensi syksyksi.
Rajavartiolaitos sai tietopyyntöihinsä vastauksia 14:stä eri lentokonetyypistä. Pääosa niistä on varustettu potkuriturbiinimoottorein, mutta mukana on myös muutama suihkukone. Lisäksi muita vastauksia tuli järjestelmä- ja sensoritoimittajilta.
Saatujen vastausten perusteella Rajavartiolaitoksessa arvioidaan, että hankintaan esitetty 60 miljoonan euron määräraha on riittävä hankinnan toteuttamiseen.
Käyttökustannusten kasvua yritetään hillitä
Minimikriteerinä MVX-hankkeessa on vähintään kaksi konetta sekä sama suorituskyky kuin nykyisillä koneilla ja niiden laitteistoilla. Tavoitteena on kuitenkin saada uusien koneiden myötä lisää toiminta-aikaa ja -matkaa, parantaa koneiden tietoliikenneyhteyksiä sekä lisätä kuljetuskapasiteettia.
– Olemme arvioineet, että keskeisten suorituskykyjen kehittäminen vaatii käytännössä nopean ja paineistetun ilma-aluksen. Lisäksi sen tulee olla kooltaan nykyistä Dornier-kalustoa suurempi, MVX-apulaishankepäälikkö, majuri Kenneth Rosenqvist kertoo.
Hänen mukaansa keskeisenä arviointiperusteena ovat olleet eri konetyppien elinkaarikustannuksen, joiden ei haluta kasvavan paljoa nykyisestä. Kasvua on joka tapauksessa tulossa parantuvien suorituskykyjen mukana.
Vartiolentolaivueen komentajan, kommodori Matti Lallukan mukaan Rajavartiolaitoksen koko lentotoiminnan vuosikustannukset ovat nykyisellään noin 20 miljoonaa euroa, koko henkilöstö ja 12 helikopteria mukaan mukien. Kahden Dornier-koneen osuus tästä on ollut "muutama miljoona".
– Riippuen valittavasta koneesta kustannus tulee nousemaan jonkin verran, tässä vaiheessa ei ole tarkkaa summaa, mutta puhutaan varmaan miljoonan (euron) tai sitä suuremmasta noususta, Lallukka arvioi.
Rajavalvonnan ja meripelastuksen lisäksi valvontakoneiden tehtävät ulottuvat myös muun muassa ympäristövahinkojen seurantaan ja torjumiseen. Viimeksi mainitun osalta Suomi ei Lallukan mukaan ilman valvontakoneita kykene täyttämään Itämerellä sitoumuksiaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti.