Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Politiikan tutkijat pitävät osuvana kehysriihen vertaamista hallitusneuvotteluihin: "Alkuperäinen ohjelma vanheni koronan myötä käsiin"

Valtio-opin professori Tapio Raunio arvioi, että vasemmiston ja oikeiston väliset erot ovat korostuneet ainakin julkisuudessa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Koronakriisin hellittäminen on nostamassa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan, arvelee valtio-opin professori Tapio Raunio.

Tampereen yliopistossa työskentelevän Raunion mukaan koronakriisin alkaessa hallitus tukahdutti sisäiset jännitteensä ja sai ne pinnan alle. Sen sijaan nyt hallituksen pitää neuvotella siitä, miten sen tilanne on muuttunut vaalikauden alusta kahden vuoden takaa.

Hallituksen kaksipäiväiseksi tarkoitettu puoliväliriihi on edelleen kesken. Hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus jatkaa yhteisiä neuvotteluja sunnuntaina, ja riihen lopetus voi venyä ensi viikkoon.

– Jos koronaa ja sen aiheuttamaa velanottoa ei olisi ollut, puoliväliriihi olisi ehkä ollut enemmän hienosäätöä ja mahtunut alkuperäiseen kahteen päivään, Raunio sanoo STT:lle.

Hän pitää osuvana valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kommenttia, jonka mukaan hallituksen puoliväliriihi muistuttaa tällä kertaa hallitusneuvotteluita. Vanhanen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa , että vaalikauden puoliväliin osuvasta kehysriihestä on tullut aidosti viiden puolueen välinen neuvottelu, ei ministeriöiden välinen neuvottelu.

– Se olennaisesti kertoo siitä, miten tämänkertainen puoliväliriihi poikkeaa aikaisemmista, jolloin on tyydytty lähinnä hienosäätämään hallituksen tavoitteita jäljellä olevalle kahdelle vuodelle, Raunio toteaa.

Puhe hallituskriisistä liioittelua

Myös eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää Vanhasen kommenttia osuvana.

– Alkuperäinen hallitusohjelma vanheni koronan myötä käsiin monilta osin, ja uutta prosessia ei ole käyty, vaikka kahden hallituspuolueen puheenjohtajakin on vaihtunut välillä. Jossain kohtaa se pohdinta on pakko käydä, mikä on enää toteuttamiskelpoista, Turun yliopistossa työskentelevä Jokisipilä sanoo.

Vanhentuneiden kirjausten joukosta löytyvät esimerkiksi kirjaukset työllisyyden tai valtion velkaantumisen tilasta vaalikauden loppuun mennessä. Karanneista tavoitteista huolimatta keskusta on riihen yhteydessä peräänkuuluttanut julkisen talouden tasapainon merkitystä.

Jokisipilä ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta hallituskriisistä, josta on myös riihen pitkittymisen yhteydessä puhuttu. Hän huomauttaa, että puoluejohtajien kannattaa antaa ulospäin kuva omien kantojen tarmokkaasta puolustamisesta.

– Kun miettii vaihtoehtoja, niin ei sekään näytä kovin järkevältä minkään hallituspuolueen näkökulmasta, jos ei päästäisi sopuun, hän sanoo.

– Haluamatta vähätellä neuvottelussa olevien kantojen yhteensovittamisen vaikeutta, kyllä suomalaisen poliittisen järjestelmän hyvä puoli, että vaikeistakin paikoista kompromissi on löytynyt.

Vasemmiston ja oikeiston ero korostunut

Raunio puolestaan arvelee, että tietyllä tavalla riihen kriisiytyminen kuvaa symbolisesti poliittisen ilmapiirin muutosta.

– Puolueilla tuntuu olevan aikaisempaa suurempi tarve käydä julkisuuden kautta politiikkaa, hän sanoo.

Erityisen mielenkiintoista asetelmassa on professorin mukaan se, että tämänkaltainen kiistely tapahtuu hallituksen sisällä, eikä hallituksen ja opposition välillä. Hänen mukaansa pidemmän aikavälin trendinä tämä voi johtaa siihen, että puolueilla olisi aikaisempaa hankalampaa tehdä yhteistyötä.

– Suomessa on perinteisesti totuttu laajoihin koalitioihin. Nyt vasemmiston ja oikeiston väliset erot ovat korostuneet ainakin julkisuudessa. Ollaanko tässä siirtymässä enemmän kohti blokkipolitiikkaa? Raunio pohtii.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut