Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Lihankulutus on tasaantunut viime vuosina voimakkaan nousun jälkeen

Suomalaisten lihankulutus on viime vuosina tasaantunut noin 80 kiloon vuodessa. Siipikarjan kulutus on kasvanut, sianlihaa puolestaan käytetään vähemmän. MARJA AIRIO / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Lihan kulutus on pysynyt Suomessa suhteellisen vakaana, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik.

– Voimme sanoa varmuudella, että lihan kulutus ei ole laskenut, vaan se on tasaantunut, Jansik sanoo.

Lihan kokonaiskulutus on pysynyt muutaman vuoden ajan noin 80 kilogrammassa henkilöä kohti. Aiemmin lihan kulutuksen kasvu oli ripeätä, sillä vuonna 2000 Suomessa kulutettiin lihaa noin 70 kiloa henkeä kohti.

Viime ja toissa vuonna kulutus väheni marginaalisesti, mutta siinä ei ole Jansikin mukaan mitään dramaattista. Kulutus on aiempina vuosinakin hetkellisesti vähentynyt ennen palaamista nousevalle trendille. Lihalajien välillä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos.

Siipikarjanlihan kulutus on noussut Jansikin mukaan voimakkaasti. Sen sijaan sianlihan kulutus on vähentynyt jyrkästi 2010-luvulla. Siipikarjanlihan ja sianlihan kulutus on nyt likimain yhtä suurta, noin 28–29 kiloa henkilöä kohti.

Naudanlihassa kulutustottumukset eivät ole muuttuneet samalla tavalla. Se on pysynyt tasolla 18–19 kiloa henkilöä kohti.

– Naudanlihan kulutus on suhteellisen tasaista. Kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta, Jansik kertoo.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi huomauttaa, että kulutuksessa on kausivaihtelua. Kulutus on alimmillaan vuoden alkukuukausina.

Säiden parantuessa ihmiset lähtevät grillaamaan, jolloin lihan kulutus nousee. Syksymmällä kulutus jälleen laskee.

Siirtyminen pois lihan syömisestä äärimmäisen hidasta

Euroopassa muun muassa EU-komissio tekee kymmenen vuoden ennusteita lihan kulutuksesta. Luken oma ennuste ulottuu vuoden päähän. Seuraava ennuste julkaistaan toukokuun lopulla.

Pitkän ajan ennusteiden mukaan lihan kulutus putoaa jonkin verran mutta pysyy kuitenkin suhteellisen tasaisena.

– Lasku on paljon pienempi kuin minkä käsityksen saa yleisesti mediasta, Jansik painottaa.

Hänen mukaansa siirtyminen lihan syömisestä muihin proteiinien lähteisiin on äärimmäisen hidasta. Tällä vuosikymmenellä kulutus laskee ennusteiden mukaan 1–1,5 kiloa.

– Kilo puolitoista kymmenen vuoden aikana ei ole iso muutos nykyiseen tasoon verrattuna, Jansik sanoo.

Arkiruokailussa raju muutos koronan vuoksi

Jansikin mukaan korona ei aiheuttanut viime vuonna suuria muutoksia kulutuksen tasoon ja pitkäaikaiseen trendiin. Muita muutoksia sen sijaan ilmeni.

Lukkariniemi kertoo, että koronan puhjettua runsas vuosi sitten lihan kulutukseen tuli raju muutos kuluttajien arkiruokailussa.

– Lihaa ostettiin hamstraten. Nyt ei ole vastaavaa hamstraamisilmiötä kuin viime vuonna vastaavana aikana oli, Lukkariniemi sanoo.

Jauhelihan menekki hyppäsi vuosi sitten jyrkästi ylöspäin. Jauhelihaa tehtiin niin paljon kuin kyettiin, ja silti kauppojen hyllyt olivat ajoittain tyhjiä.

– Viime vuosi ei ole kovin vertailukelpoinen normaaliin verrattuna, Lukkariniemi arvioi.

Kotona syömisen lisäännyttyä leikkeleet, makkarat ja jauheliha kävivät kaupaksi. Vastaavasti ravintolaruokailu väheni.

Lähitulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Ruokailutapojen palaaminen normaalimmiksi riippuu Lukkariniemen mukaan muun muassa koronarokotusten etenemisestä.

Hän odottaa Jansikin tapaan, että broilereiden kulutuksen kasvu jatkuu ja punaisen lihan osuus laskee edelleen.

– Lihan kulutus ei ole noussut eikä laskenut vaan on pysynyt stabiilina, Lukkariniemi sanoo.

Naudanlihan kotimaisuusaste pudonnut alle 80 prosenttiin

Lukkariniemi kertoo, että kotimaisen naudanlihan osuus kulutuksesta on edelleen vain 79 prosenttia. Muun muassa maitotilojen väheneminen on johtanut siihen, että niiltä tulee entistä vähemmän vasikoita lihanvalmistukseen.

– Kulutuskysyntä on sen verran merkittävää, että emme pysty kotimaisin keinoin vastaamaan siihen, Lukkariniemi arvioi.

Broilerin- ja sianlihassa kotimaisuusaste on selvästi korkeampi. Broilerinlihassa se on 88 prosenttia ja sianlihassa 83 prosenttia.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut